Napoleonin kuolema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Charles de Steubenin kuva Napoleonista kuolinvuoteellaan.

Entinen Ranskan keisari Napoleon I kuoli Saint Helenan saarella 5. toukokuuta 1821. Virallisen ruuminavauksen mukaan hän kuoli vatsasyöpään, mutta tieto on kyseenalaistettu, ja joidenkin tutkijoiden mukaan Napoleon myrkytettiin.

Sairastumisesta kuolemaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon sairastui Saint Helenalla heinäkuussa 1820. Sitä ennen hänen terveytensä oli ollut kohtalaisen hyvä. Aluksi lääkärit pitivät sairautta lähinnä psyykkisenä, mutta Napoleon itse uskoi alusta alkaen sairastavansa vatsasyöpää. Napoleonin tila parani, mutta saman vuoden syyskuussa hänen tilansa taas huononi. Napoleon pyysi päästä johonkin eurooppalaiseen terveyskylpylään, mutta hänen pyyntönsä evättiin. Saint Helenan saarelle tosin tuotiin sotilaslääkäri, mutta tämä ei osannut ranskaa eikä italiaa.

Napoleon menetti muistinsa 3. toukokuuta 1821 täysin. Hoitovirheen takia hän sai vakavan vatsaverenvuodon. 5. toukokuuta aamulla kello kaksi hänen kerrotaan lausuneen viimeisinä sanoinaan ennen kuolemaansa: "Ranska, armeija, armeijan johto, Joséphine". Napoleon kuoli kello 17.49.

Kuolinsyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolinsyyksi todettiin vatsasyöpä. Napoleon itse oli ennen kuolemaansa epäillyt vatsasyövän lisäksi myös murhayrityksen mahdollisuutta ja oli toivonut, että hänelle tehdään ruumiinavaus, johon britit eivät saisi osallistua. Napoleonin ruumis avattiin biljardipöydällä. Ruumiinavausta todisti seitsemäntoista henkilöä, joista seitsemän oli brittiläisiä lääkäreitä. Britit julistivat Napoleonin kuolleen vatsasyöpään, mutta useat nykypäivän tutkijat pitävät kuolinsyynä myrkytystä arsenikilla tai sitten sitä, että Napoleonin huoneen tapetit alkoivat kosteassa Saint Helenan ympäristössä tuottaa arsenikkia. Napoleonin testamentin viidennessä pykälässä lukee:

»Minun kuolemani tulee liian varhain, Englannin oligarkia ja heidän palkkamurhaajansa ovat surmanneet minut»
(Osa viidettä pykälää Napoleonin testamentissa)

Vuosia myöhemmin eräs ruotsalainen kuolinsyytutkija pyrki todistamaan, että Napoleon olisi myrkytetty. Joku Napoleonin palvelija olisi hänen mukaansa laittanut Napoleonin viiniin arsenikkia.

Ekshumaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleonin arkun avaaminen

Lähes kaksikymmentä vuotta Napoleonin kuoleman jälkeen 18.10.1840 St. Helenalla ollut hauta avattiin entisen keisarin maallisten jäännösten siirtämiseksi Pariisiin Invalidikirkkoon (Retour des cendres). Arkku avattiin haudasta poistamisen jälkeen ja tällöin havaittiin Napoleonin ruumiin säilyneen lähes muuttumattomana, mikä järkytti kaikkia paikalla olleita. Arsenikki on voimakas säilytysaine, mikä tukisi myrkytyshypoteesia.

Arsenikkia käytettiin kuitenkin tuolloin yleisesti tapeteissa, maaleissa ja ennen antibioottien keksimistä jopa lääkkeissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arthur Bertrand, Lettres sur l’expédition de Sainte-Hélène en 1840, Paris, Paulin, 1841
  • Abbé Félix Coquereau, Souvenirs du voyage à Sainte-Hélène, Paris, H. Delloye, 1841
  • Emmanuel de Las Cases, Journal écrit à bord de la frégate La Belle Poule, Paris, H. Delloye, 1841
  • Philippe de Rohan-Chabot, Les Cinq Cercueils de l’Empereur, souvenirs inédits, préface de René de Chambrun, Paris, France-Empire, 1985

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Napoleonin kuolema.