Napakaktukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Napakaktukset
Discocactus zehntneri -napakaktus.
Discocactus zehntneri -napakaktus.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Trichocereeae
Suku: Napakaktukset Discocactus
Pfeiff. (1837)

Napakaktukset (Discocactus) on muutamalajinen kaktuskasvisuku, jonka lajit ovat matalakasvuisia, pallomaisia, uurteisia ja piikkisiä. Kukkia varten kasvin päähän kehittyy villakarvainen kefalio. Kasvi kukkii yöllä. Suvun tieteellinen nimi tulee kreikan sanasta diskos 'kiekko' ja viittaa kasvin ulkonäköön.[1]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napakaktukset kasvavat tavallisesti yksittäin, ja niiden varret ovat pallomaisia; pallon kärki voi olla painunut, mistä johtuu nimitys napakaktus. Varressa on tavallisesti paljon uurteita. Pitkittäisharjut ovat jakautuneet nystyiksi. Kääpiöversot eli areolit ovat pieniä ja hukkuvat runsaiden piikkien alle; joskus niissä voi tosin olla vain yksi piikki. Piikit ovat enimmäkseen tukevia ja joskus tyvestään turvonneita.[1]

Kukkaverso (kefalio) kehittyy varren päähän ja on toisinaan sisäänpäin painunut. Kefalio voi saavuttaa neljän senttimetrin korkeuden. Siinä on valkoista, kellertävää tai harmahtavaa huopamaista karvaa, joskus myös sukasmaisia piikkejä. Kefalion reunalle puhkeavat kukat, jotka avautuvat yöllä, ovat tuoksuvia, valkoisia ja suppilomaisia tai laakeita kuin tarjotin. Kukan tyvi on suomupeitteinen. Napakaktusten hedelmät ovat pallomaisia, nuijamaisia tai pitkänomaisia, väriltään valkoisia, vaaleanpunaisia tai kirkkaanpunaisia sekä sivuraoilla avautuvia. Siemenet ovat kiiltävänmustia ja nystermäpintaisia.[1]

Napakaktuksia tavataan Brasiliassa, Bolivian itä- ja Paraguayn pohjoisosissa. Ne ovat vakavasti uhattuna kasvupaikkojen tuhoamisen vuoksi.[1]

Kuten monissa kaktuskasvisuvuissa on napakaktuksiakin aikojen saatossa kuvattu ja nimetty runsaslukuisesti. Nyttemmin tutkimus on tuonut selvyyttä vallinneeseen sekasortoon päätyeen vain seitsemään lajiin (International Cactaceae Systematics Group).[1]

  • Discocactus bahiensis
  • Discocactus ferricola
  • Discocactus heptacanthus
  • Discocactus horstii
  • Discocactus placentiformis
  • Discocactus pseudoinsignis
  • Discocactus zehntneri
  • Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
  1. a b c d e Anderson 2001:218

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]