Nakkilan työväentalo Koti
| Nakkilan työväentalo Koti | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kirkkokatu 15 |
| Sijainti | Nakkila |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1919–1920 |
| Rakennuttaja | Nakkilan Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Nakkilan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 300 m² |
 |
|
Nakkilan työväentalo on Nakkilassa sijaitseva työväentalo. Nakkilan keskustassa keskeisellä paikalla sijaitseva työväentalo on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas sekä aatehistoriallisesti merkittävä. Hyvin säilynyt työväentalo on suojeltu.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nakkilan työväenyhdistys perustettiin Porin yhdistyksen haaraosastoksi vuonna 1903. Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1906. Samana vuonna perustettiin myös lukutupa, johon tilattiin lähes parikymmentä sanomalehteä.[1] Nakkilan nuorisoseura, raittiusyhdistys, vapaaehtoinen palokunta ja työväenyhdistys ryhtyivät yhteisen seuratalon rakentamiseen 1905. [2] Talon valmistuttua yhdistysten erimielisyys johti siihen, että työväenyhdistys jäi talonkäyttäjien ulkopuolelle. Se vuokrasi oman torpan seuraavana vuonna ja järjesti iltamat sekä isommat tapahtumat suomettarelaisten seurahuoneella, josta työväenyhdistys maksoi vuokraa.[3] Joulukuussa 1910 yhdistys haki sanomalehdessä urakoitsijaa työväentalon rakentamiseksi.[4] Uusi, kaksinkertaisesta laudasta rakennettu talo valmistui heinäkuussa 1911.[5] Vuonna 1911 maanomistaja yritti häätää työväenyhdistyksen pois vuokraamaltaan tontilta, kun uusi talo oli vasta valmistumassa. Asiaa käsiteltiin oikeudessa aina vuoteen 1914, jolloin hovioikeus kumosi häätöpäätöksen ja siirsi asian takaisin kihlakunnanoikeudelle.[6]
Työväenyhdistys hankki itselleen uuden talon, kun se vuonna 1916 osti entisen suomettarelaisten seuratalo ”Kodin” 8 500 mk:n hinnasta.[7] Uusi punamullattu talo valmistui vuosien 1919–1920 aikana.
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalolla järjestettiin ahkerasti iltamia, ja talon aktiivisia käyttäjiä olivat Nakkilan Työväennäyttämön näyttelijät, joiden esityksiä talolla pidettiin. Talolla harrastettiin myös liikuntaa, erityisesti yleisurheilua ja painia. Yhdistyksen aloitteesta vuonna 1920 perustettiin urheiluseura Nakkilan Wisa ry työväentalon suojissa. Iltamatoiminta jatkui vilkkaana aina 1930-luvulle, mutta sota-aikana toiminta hiljeni ja talolla järjestettiin lähinnä vain pakollisia vuosikokouksia. Toiminta vilkastui uudelleen vuoden 1956 yleislakon jälkeen.[8][9]
Työväentalolla järjestetään edelleen kokouksia ja juhlia sekä muun muassa näyttelyitä.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Satakunta 5.4.1906, nro 40 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Työmies 16.8.1905, nro 187 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti 31.10.1907, nro 122 B digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti 10.12.1910 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti 29.7.1911 no 83 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti 6.6.1914 nro 60 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Vapaa Sana 6.12.1916 no 141 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Demokraatti 1.2.2021 demokraatti.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ www.nakkilanwisa.fi nakkilanwisa.fi. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.