Nadat
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Nadat | |
|---|---|
 Punanata (Festuca rubra) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Alaheimo: | Pooideae |
| Suku: |
Nadat Festuca L. |
| Katso myös | |
Nadat (Festuca) on heinäkasvisuku, johon kuuluu monivuotisia lajeja. Niiden tähkylät ovat 3–10-kukkaisia ja liereäselkäisiä.[1]
Natojen suku jaetaan toisinaan kahdeksi suvuksi: isonadat (Schedonorus) ja pikkunadat (Festuca). Suomessa esiintyvistä lajeista isonatoihin kuuluvat nurminata, ruokonata ja lehtonata.[2]
Nadat myös risteytyvät sukurajan yli raiheinien kanssa. Risteymäsuku on rainadat (× Festulolium).[3]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kasvaa kaksitoista natalajia:[1][4]
- ruokonata (Festuca arundinacea, aiemmin F. elatior)
- jäykkänata (Festuca brevipila, aiemmin F. trachyphylla)
- hapsinata eli hapsilampaannata (Festuca filiformis, aiemmin F. tenuifolia)
- lehtonata (Festuca gigantea)
- isopunanata (Festuca heteromalla, aiemmin F. diffusa)
- varjonata (Festuca heterophylla)
- puistonata (Festuca nigrescens)
- lampaannata (Festuca ovina)
- hietikkonata (Festuca polesica)
- nurminata (Festuca pratensis)
- punanata (Festuca rubra)
- pohjanpunanata, tunturinata (Festuca rubra ssp. arctica)
- mätäspunanata (Festuca rubra ssp. juncea)
- niittypunanata (Festuca rubra ssp. rubra)
- itunata (Festuca vivipara)
Tunturinataa (Festuca richardsonii) on aikaisemmin pidetty lajina, mutta se on sisällytetty pohjanpunanataan. [5][1]
Muualla kasvavia natalajeja:
- etiopiannata (Festuca abyssinica)
- kanariannata (Festuca agustinii)
- metsänata (Festuca altissima)
- hiusnata (Festuca amethystina)
- baffininnata (Festuca baffinensis)
- tundranata (Festuca brachyphylla)
- roikkunata (Festuca donax)
- karhunnata (Festuca gautieri)
- sininata (Festuca glauca)
- napanata (Festuca hyperborea)
- azoriennata (Festuca jubata)
- atlasnata (Festuca mairei)
- kallionata (Festuca petraea)
- keniannata (Festuca pilgeri)
- timanttinata (Festuca rubicola)
- etelännata (Festuca trichophylla)
- kääpiönata (Festuca valesiaca)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (Toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0.
- ↑ Kasviatlas 2018: Isonadat (Schedonorus) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85 (tieteellisten nimien muutosten lähde).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Funet: Nadat (Festuca)
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Nadat (Festuca)
- Den virtuella floran: Festuca (ruotsiksi)
- ITIS: Festuca (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Festuca (englanniksi)
- Flora of China: Festuca (englanniksi)