Näkki (maalaus)
Näkki on ruotsalaisen taidemaalari Ernst Josephsonin (1851–1906) tuotannon päämotiivi ja hänen tunnetuimman maalauksensa nimi.
Nuori ylioppilas, tuleva taidemaalari Ernst Josephson matkusti kesällä 1872 opiskelutoverinsa kanssa Norjaan, jossa he vaelsivat jalan. Eggedalin kylässä taiteilija maalasi sisäkuvia kirkoista, pirteistä ja ensimmäistä kertaa hänelle tuli kansansatujen maailma eläväksi. Samaisessa kylässä, avarassa luonnossa ryöppyvän kosken partaalla, hän kuvitteli näkevänsä vedenhaltijan, joka viulunsoitollaan loi ilmoille laulun suunnattomasta, polttavasta kaipuusta.
Maalauksen eri versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkki I, Pariisi 1882[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Josephson kypsytteli aihetta mielessään vuosikymmenen, ja vuonna 1882 hän loi suuren teoksensa Näkin, joka on suomenkielisessä kirjallisuudessa tunnettu myös nimellä Ahti. Kuvasta tuli hänen taiteellisen tuotantonsa johtomotiivi. Josephson maalasi teoksen ensimmäisen luonnoksen öljyväreillä. Suomalainen taidekriitikko Einar Reuter piti aikanaan Näkki -teosta ehkä Ruotsin taiteen suurimpana taideteoksena. [1]
Josephson käytti työssään meheviä värejä, joiden käyttöön hän oli harjaantunut Espanjassa. Värien piti itsessään kertoa kaikki, niiden tuli sisältää itsessään kaiken ydin. Teoksessa taiteilijan näkemys on kokonaisempi kuin valmiissa maalauksessa. Tässä ensimmäisessä luonnoksessa kalliot kohoavat yksinäisempinä ja autiompina vedestä kuin valmiissa maalauksessa. Siveltimen vedot ovat herkkiä, leveitä ja tietoisen rohkeita.
Pontus Fürstenberg, ruotsalainen kauppias ja taiteensuosija, piti maalausta niin "modernina", että hän säilytti sitä vaatehuoneessa. Fürstenberg testamenttasi maalauksen muun taidekokoelmansa kanssa Göteborgin taidemuseolle, jonka merkkiteos Näkki I nykyisin on.
Näkki II, Pariisi 1882[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen luonnoksen mukaan Josephson maalasi samana vuonna 1882 temperavärein varsinaisen teoksensa. Maalauksessa paistaa kuun sirppi repalaisella taivaalla, joka on särkynyt, kuten kivikkoon särkynyt koskikin. Maalauksen etuala on yksityiskohtaisempi kuin ensimmäisessä maalauksessa.
Teoksen valmistumisen jälkeen Josephson odotti saavansa myönteistä palautetta, mutta toisin kävi. Koko hänen toveripiirinsä tuomitsi työn sen vuoksi, että se oli maalattu ateljeessa. Ajan taiteilijoiden tunnuslausehan oli: Ulos luontoon! Siksi kaikki oli kuvattava tapahtumapaikalla. Taiteilijapiirien vaatimus oli sitäkin kohtuuttomampi ja järjettömämpi, kun maalauksen Näkki soittaa viuluaan hämärässä yössä. Teos on nykyisin Ruotsin kansallismuseossa, Tukholmassa. Ruotsin kansallismuseon verkkosivuilla on nähtävänä teoksen Näkki II kuva[2]
Näkki III (Vedenhaltija), Eggedal, Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Josephson matkusti takaisin Eggedaliin ja maalasi kosken kivelle asetetun mallinsa kirkkain värein kirkkaassa päivänpaisteessa. Josephson rakasti koskea ja kirjoitti siitä eräälle ystävälleen seuraavasti:
»Se pauhaa lakkaamatta, soitellen kuin ihaninta soittoa! Kuulen alati uusia säveliä ja ihmeellisiä soinnutuksia; tämä on Pohjolan luonnon orkesteri, jossa Näkki soittaa ensiviulua. Oi soitto, sinä kuulon jumaluus. Olet syntynyt luonnon moninaisista soinnuista: meren pauhusta, puron solinasta, tuulen huminasta, metsän kohinasta, lintusen sirkeästä visertelystä. Tule ja sieppaa minut mukaasi uljaille laineillesi ja anna ajatusteni liitää lokkien lailla, siivet levällään. Yksin sinä voit aavistaa verta vuotavan sydämeni kaihon. Oi, jospa se saisi valua valuviisi!»
Josephsonin sydämen särkyneisyys on aistittavissa kirjeen riveistä. Kolmannesta teoksesta tulikin toisenlainen, hillitympi ja enemmän ajan maalaustavan mukainen. Vaikka teos noudatti ajan naturalistista muotisuuntaa, sekään ei saanut taiteilijapiirien tunnustusta, vaan taiteilijaa jopa sääliteltiin siitä, että hän prostituoi itsensä saavuttaakseen vähemmän mairittelevaa julkisuutta.
Teoksella on kuitenkin keskeinen paikkansa Ruotsin uudemman maalaustaiteen historiassa. Teosta tarjottiin aikoinaan turhaan Ruotsin taidemuseolle, joka ei huolinut sitä ilmaiseksikaan. Teos on prinssi Eugenin kokoelmissa Waldemarsuddessa Ruotsissa. Waldemarsuddenin verkkosivuilla on nähtävänä teoksen Näkki III (Vedenhaltija) kuva[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ H. Ahtela, Taiteilijan kamppailu, Ernst Josephson ja hänen Ahtinsa, kirjassa Taiteilijan kamppailu, Wsoy 1945, s. 12.
- ↑ Näkki II kuva, Ruotsin kansallismuseon verkkosivusto
- ↑ Näkki III (vedenhaltija) kuva, Waldemarsudden sivusto
- Sakari Saarikivi: Suuret taiteilijat, Kuvataiteen mestarien elämäkertoja, II osa, Goyasta Picassoon, s. 403–420, 1949.
- H. Ahtela, Taiteilijan kamppailu, Ernst Josephson ja hänen Ahtinsa, kirjassa Taiteilijan kamppailu, WSOY 1945.