Mätäkuu
Mätäkuu on pohjoismaisen kansanperinteen nimitys vuosittaiselle ajanjaksolle, joka sijoittuu välille 23. heinäkuuta - 23. elokuuta[1]. Aurinko on tällöin eläinradan niin kutsutussa Leijonan merkissä eli se sijaitsee 120–150 asteen etäisyydellä kevättasauspisteestä[2].
Mätäkuu on vuoden kostein ja kuumin aika, joka saa elintarvikkeet pilaantumaan tavallista helpommin. Myös haavat tulehtuvat tavallista helpommin[3].
Mätäkuun ajankohta oli merkittynä satojen vuosien ajan suomalaisiin kalentereihin, mutta Helsingin yliopisto poisti sen almanakastaan vuonna 1996[2].
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mätäkuun käsite on peräisin muinaisesta Egyptistä. Niilin vuosittainen tulva ajoittui mätäkuulle.[4]
Mätäkuun perinne juontaa alkunsa tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta. Mätäkuuta eli kesän kuuminta aika nimitettiin siellä koiranpäiviksi. Nimensä tuo kolmisen viikkoa kestänyt aika oli saanut Canis Majorin eli Ison koiran tähtikuviosta ja sen kirkkaimmasta tähdestä Siriuksesta eli Koirantähdestä, joka heinäkuun puolenvälin jälkeen tulee pois Auringon takaa ja alkaa näkyä aamuisin juuri ennen auringonnousua. Koirakuun käsite syntynyi Mesopotamiassa. Siriuksen näkyminen oli tärkeää myös egyptiläisille, koska silloin alkoivat Niilin tulvat. Roomalaiset nimittivät ajanjaksoa nimellä dies caniculares.
Nimitys ”mätäkuu” sai alkunsa käännösvirheestä. Saksassa otettiin käyttöön käsite Rodenmonat, joka tarkoittaa kaskeamiskuuta. Tanskalaiset käänsivät sanan muotoon råddenmåned (mätäkuu). Suomessa käsitteen mätäkuu otti käyttöön jo Mikael Agricola.
Tulehdusriskin suureneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinkiläiset kirurgit selvittivät mätäkuun todenperäisyyttä tutkimalla aikavälillä 2002–2005 Töölön sairaalaan tuodut lähes 50 000 potilasta, joista mätäkuiden aikana leikattujen potilaiden määrä oli noin 4000. Leikkauksen jälkeisen tulehduksen takia uutta leikkaushoitoa tarvitsevien potilaiden määrä oli mätäkuun aikana leikatuilla .[5] Mätäkuun aikana leikatuilla potilailla oli lisäksi kaksinkertainen riski saada elininfektio tai syvä leikkaushaavan infektio[3].
Mätäkuun uutiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansankielessä puhutaan joskus mätäkuun jutuista. Tällöin tarkoitetaan heinä–elokuussa kerrottavia, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia, jotka saavat uutistilaa, koska kesällä ei tapahdu mitään muutakaan uutisoimisen arvoista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Infektiot yleisempiä mätäkuussa www.duodecimlehti.fi. Viitattu 12.11.2023.
- ↑ a b http://almanakka.helsinki.fi Yliopiston almanakkatoimiston sivusto, josta löytyy mm. kopioita eri vuosien almanakoista; heinä- ja elokuun sivut 1995 ja 1996
- ↑ a b Tulehdukset uhkaavat leikkauspotilaita mätäkuussa Yle Uutiset. 30.6.2009. Viitattu 11.11.2023.
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 322, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ Pentti Huovinen: Onko mätäkuu totta?. Tiede, , 2017. vsk, nro 7, s. 62.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä arkisto: Lehmät lypsivät piimää mätäkuussa 1966
- Mätäkuu, muisto menneiltä ajoilta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mätäkuu onkin koirakuu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Uusi tutkimus tukee mätäkuun myyttiä