Myrkytystietokeskus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Myrkytystietokeskus on valtakunnallinen toimija, joka vuodesta 2015 lähtien on kuulunut hallinnollisesti HUS:n sisällä HYKS Akuuttiin .[1] Myrkytystietokeskus sijaitsee Helsingissä Meilahden sairaala-alueen vieressä, Tukholmankadun varrella. Keskus palvelee koko maata puhelimitse. Neuvontaa annetaan yleisölle ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle. Lisäksi keskus toimii tarvittaessa tietolähteenä viranomaisille ja tiedotusvälineille. Myrkytystietokeskuksessa ei hoideta potilaita eikä tehdä myrkkymäärityksiä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkytystietokeskuksen toiminta käynnistyi syksyllä 1961 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla. Päärahoittajana toimi 1961–1974 Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Myrkytystietokeskuksen rahoituksesta siirtyi vuoden 1970 alusta Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle (HYKS), joka sai valtiolta täyden korvauksen Myrkytystietokeskukseen perustetuista viroista. Valtio rahoitti Myrkytystietokeskusta vuoteen 1983, minkä jälkeen rahoitusvastuu siirrettiin HYKSin kunnille. Keskus toimi tällöin HYKSin kliinisen farmakologian osana sekä Laboratoriodiagnostiikan tulosyksikössä 1984–1992. Nykyisin rahoitusvastuu on jaettu maan kaikille sairaanhoitopiireille. Ne kattavat keskuksen käyttökustannukset alueeseensa kuuluvan väestön lukumäärän suhteessa.[3]

Toiminta nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkytystietokeskus vastaa kaikkina viikonpäivinä, ympäri vuorokauden äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Puheluihin vastaa ensisijaisesti tehtävään erikoiskoulutettu farmaseutti, virka-aikaan tarvittaessa myös lääkäri. Työvuorossa on puhelinpalvelussa kaksi farmaseuttia, yö- ja viikonloppuvuoroissa yksi.

Myrkytystietokeskuksen tehtäviin kuuluu äkillisten myrkytysten hoidossa tarvittavan kliinisen toksikologian tiedon hankkiminen, käsittely ja välittäminen eteenpäin ovat Myrkytystietokeskuksen toiminnan perusta. Tärkeimmät tiedon lähteet ovat tietokannat, kirjat ja lehtisarjat, alan kansainväliset kokoukset ja omasta toiminnasta kertyvä tieto. Saatu tieto arvioidaan ja muokataan omiin tiedostoihin, jotka muodostavat puheluihin vastaamisen perustan. Keskuksen henkilökunta huolehtii puheluihin vastaamisen lisäksi sähköisen tietokannan (n. 1 300 hoitokorttia) ja varajärjestelmänä toimivan ja vanhojen aineiden tietoja sisältävän paperikorttitiedoston (sisältää n. 40 000 korttia) ylläpidosta ja täydentämisestä. Suomen Myrkytystietokeskus tekee yhteistyötä muiden Pohjoismaiden sekä Viron vastaavien laitosten kanssa. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HUSLABin organisaatiokaavio Viitattu 2.5.2016.
  2. Myrkytystietokeskus Viitattu 2.5.2016.
  3. a b Kalle Hoppu et al, Myrkytystietokeskus HUSLAB: MYRKYTYSTIETOKESKUS 50 v. 1961-2011 2011. Viitattu 2.5.2016.