Nummimurhat

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Myra Hindley)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nummimurhat (eng. Moors murders) oli murhasarja, jonka toteuttivat Ian Brady ja Myra Hindley vuoden 1963 heinäkuun ja vuoden 1965 lokakuun välisenä aikana Manchesterissa ja sen lähistöllä. Uhrit olivat iältään kymmenen ja seitsemäntoista ikävuoden väliltä: Pauline Reade, John Kilbride, Keith Bennett, Lesley Ann Downey ja Edward Evans. Ainakin neljälle uhrille tehtiin myös seksuaalista väkivaltaa. Kaksi uhreista löytyi haudattuna Saddleworth Moor -nummelta, ja kolmas hauta löytyi sieltä vuonna 1987 eli yli 20 vuotta oikeudenkäynnin jälkeen. Keith Bennettin ruumiin on epäilty olevan haudattuna nummelle, mutta sitä ei ole löydetty useista etsinnöistä huolimatta.

Tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ian Brady[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ian Brady (syntyjään Ian Stewart) syntyi 2. tammikuuta 1938 Gorbalsin alueella Glasgowssa. Hänen äitinsä antoi Ianin adoptoitavaksi tämän ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Ianin adoptioperheessä oli muita, Iania vanhempia lapsia. Jossain vaiheessa Brady alkoi joutua tekemisiin poliisin kanssa. Vankilan sijasta hänet päätettiin lähettää asumaan biologisen äitinsä luokse joulukuussa 1954. Äiti oli mennyt naimisiin Pat Bradyn kanssa: Ian otti tämän sukunimen itselleen. Hän jatkoi rikoksia ja joutui nuorisovankilaan. Vankilassa hän opiskeli kirjanpitoa, ja marraskuussa 1957 hän sai työpaikan Millwardsin kemikaalitehtaasta.[1]

Myra Hindley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myra Hindley syntyi 23. heinäkuuta 1942 Crumpsallissa, Manchesterissa. Hänen ätinsä Nellie Hindley työskenteli tehtaassa ja isä Robert ”Bob” Hindley oli palvellut laskuvarjojoukoissa toisessa maailmansodassa. Perhe asui Gortonissa, Manchesterissa.[2] Myran sisko Maureen syntyi 21. elokuuta 1946.[3] Bob Hindley oli töissä tehtaalla, mutta työttömäksi jäätyään hän alkoi viettää aikaa pubeissa. Hän oli myös väkivaltainen vaimoaan ja Myraa kohtaan.[4] Kun Myra oli neljävuotias, hänen isoäitinsä Ellen Maybury eli "Gran" ehdotti, että tyttö muuttaisi asumaan hänen luokseen. Bob Hindley vastusti ajatusta, mutta suostui lopulta. Kun Myra aloitti koulun, Bob Hindley opetti häntä tappelemaan vastaan, jos muut lapset kiusasivat häntä.[5] Teini-ikäisenä Myra toimi usein lapsenvahtina naapuruston lapsille.[6]

Kun Hindley oli 15-vuotias, hän tutustui 13-vuotiaaseen Michael Higginsiin, ja heistä tuli hyvät ystävät. Kesäkuussa 1957 Higgins pyysi Hindleyä uimaan suljetulle ja aidatulle altaalle, jossa he olivat aiemminkin uineet. Hindley ei lähtenyt mukaan, ja poika lähti altaalle muiden kavereidensa kanssa. Higgins hukkui, ja Hindley syytti itseään tämän kuolemasta.[7]

Hindley lopetti koulunkäynnin 15-vuotiaana, vuonna 1957. Hän ei viihtynyt koulussa, vaan halusi tehdä töitä.[8] Hän oli töissä konekirjoittajana muutamassa yrityksessä, kunnes joulukuussa 1960 hän sai työpaikan Millwardsin tehtaalta.[9]

Pariskuntana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bradyn ja Hindleyn suhde alkoi joulukuussa 1961. Brady rohkaisi Hindleyä tulemaan kumppanikseen pankkiryöstöihin (joita he eivät koskaan tehneet). Brady pyysi Hindleyä myös liittymään ampumakerhoon ja hankkiman luvallisen aseen, sillä rikollisen taustansa takia Brady ei itse pystynyt hankkimaan lupaa aseeseen.

Murhasarja alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1963 pari teki ensimmäisen murhansa. Myra houkutteli 16-vuotiaan Pauline Readen autoonsa, minkä jälkeen he ajoivat Saddleworth Mooriin (siitä lempinimi Moors Murderess (suom. nummimurhaajatar), missä Brady raiskasi Paulinen ja murskasi tytön kallon. Seuraava uhri oli 12-vuotias John Kilbride, jonka Myra jälleen houkutteli autoonsa ja ajoi Bradyn luokse Saddleworth Mooriin, missä Brady kuristi pojan kuoliaaksi.

Vuonna 1963 kaksikko tappoi kolmannen uhrinsa, 12-vuotiaan Keith Bennettin. Myra kenties katseli vierestä, kun Brady kuristi pojan vyöllä ja hautasi tämän sen jälkeen. Ruumista ei ole löydetty. Neljäs uhri oli 10-vuotias Lesley Ann Downey, jonka he olivat houkutelleet avukseen kantamaan muuttolaatikoita Bradyn ja Hindleyn asuntoon. Asuntoon päästyään Brady raahasi tytön makuuhuoneeseen, jossa hän raiskasi ja kidutti tyttöä ennen kuin kuristi hänet. Brady otti lapsesta valokuvia ja ääninauhaa. Seuraavana aamuna pariskunta ajoi tytön ruumiin Saddleworth Mooriin, jonne he myös sen hautasivat.

Vuonna 1965 pariskunta murhasi viimeisen uhrinsa. Uhri oli 17-vuotias Edward Evans. Pariskunta oli houkutellut hänet heidän taloonsa, jossa Myran 18-vuotias siskonmies David Smith oli vierailulla. Brady murskasi Edwardin kallon kirveellä ja pyysi Davidia auttamaan ruumiin kannossa yläkertaan. Seuraavana aamuna Smith ilmoitti taposta poliisille.

Kiinnijääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun poliisit saivat tietää Hindleyn ja Bradyn murhanneen Evansin, heillä ei ollut mitään tietoa neljästä ensimmäisestä murhasta. Vasta joidenkin tutkimusten jälkeen poliisit löysivät kaksi todisteita murhista täynnä olevaa isoa laukkua Manchesterin metroasemalta. Laukuista löytyi muun muassa valokuvia uhreista, äänitteitä, videoita, ynnä muuta. Laukut sisälsivät myös kuvia pelkästä pariskunnasta nummella. Myöhemmin paljastui että kuvat oli uhrien hautauspaikoista ennen ja jälkeen hautaamisten.

Ian Brady tuomittiin kolmesta murhasta kolmeen elinkautiseen[10]

Hindley tuomittiin kahden ihmisen murhasta kahteen elinkautiseen sekä seitsemän vuoden vankeuteen avunannosta yhteen murhaan. Aluksi hän kielsi kaikki murhat ja syytti sekä Bradya että Smithiä manipuloinnista.

Hindley siirrettiin vankilasta kolme päivää ennen kuolemaansa West Suffolkin sairaalaan, jossa hän kuoli 60-vuotiaana 15. marraskuuta 2002 sydänsairauden aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Hindley polttohaudattiin Cambridgen krematoriossa ja hänen tuhkansa siroteltiin Stalybridgen luonnonpuistoon lähelle Manchesteria.

Ian Brady kuoli toukokuussa 2017.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lee, Carol Anne: One of your own : the life and death of Myra Hindley. Edinburgh: Penguin Random House, 2010. ISBN 9781845968991.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ian Brady obituary The Guardian. 15.5.2017. Viitattu 17.12.2017. (englanniksi)
  2. Lee 2010, s. 24-27
  3. Lee 2010, s. 30
  4. Lee 2010, s. 27-31
  5. Lee 2010, s.34-36
  6. Lee 2010, s. 44
  7. Lee 2010, s. 47-52
  8. Lee 2010, s. 55
  9. Lee 2010, s. 56-64
  10. Moors Murderer Ian Brady dies aged 79 and takes secret of final victim's burial with him The Telegraph. 15.5.2017. Viitattu 17.12.2017. (englanniksi)
  11. Iltalehti.fi