Myllykirje

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Myllykirje on nimitys, jota käytetään arvovaltaiselta taholta tulevista jyrkkäsävyisistä kirjeistä, varsinkin moite- tai ojennuskirjeistä.[1] Erityisesti nimeä on käytetty Urho Kekkosen presidenttikaudellaan tunnetuille henkilöille lähettämistä kirjeistä, jotka hän jälkeenpäin julkaisi.

Nimitys sai alkunsa Otavan vuonna 1976 julkaisemasta kaksiosaisesta, kohuakin herättäneestä teoksesta Kirjeitä myllystäni, joka sisälsi kokoelman presidentti Kekkosen useiden henkilöiden kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Teoksen toimittivat Maarit Tyrkkö ja Keijo Korhonen. [2][3] Kekkonen itse luonnehtii kirjemyllynsä olevan ”pauhaava, ryskivä, jyskivä ja jauhava mylly, josta myllystä kirjeet sinkoavat tarkoin määriteltävissä oleville vastaanottajille” [4]. Teoksessa julkaistut kirjeet eivät kuitenkaan kaikki olleet jyrkkäsävyisiä "myllykirjeitä", vaan mukana oli myös kiitoskirjeitä. Teoksen nimi oli mukaelma ranskalaisen kirjailija Alphonse Daudet'n vuonna 1866 julkaiseman novellikokoelman nimestä Kirjeitä myllyltäni (ransk. Lettres de mon moulin).[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kielen perussanakirja, 2. osa (L-R), s. 258, hakusana Myllykirje. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1992. ISBN 951-37-0503-X.
  2. Urho Kekkonen: Kirjeitä myllystäni. 1: 1956-1967. Otava, 1976. ISBN 951-1-02391-8.
  3. Urho Kekkonen: Kirjeitä myllystäni. 2: 1968-1975. Otava, 1976. ISBN 951-1-04053-7.
  4. Teemu Laasanen: Kekkosen myllykirjeet – perättömiä väitteitä ja lievähköä ironiaa (pdf) Pro gradu -tutkielma. helmikuu 2005. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.9.2010. suomi
  5. Sakari Virkkunen: Suomen kielen sanakirjat. 2 : Suomalainen fraasisanakirja, s. 211, hakusana Myllykirje. Otava, 1981. ISBN 951-1-06223-9.
  6. Alphonse Daudet: Kirjeitä myllyltäni. Suomentanut V. Tarkiainen. WSOY, 1963 (2. painos), 1992 (3. painos). ISBN 951-0-18229-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]