Muurlan Opisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muurlan Opisto

Muurlan opisto on kansanopisto Salon kaupungissa Muurlan Ylisjärven rannalla. Opistolla tarjotaan erilaisia pitkiä opintolinjoja ja erilaisia monimuoto-opintojaselvennä. Erilaisia lyhytkursseja järjestetään vaihtelevasti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik Selänne, Edvard Elomaa ja K.G. Alijoki ostivat aluksi omiin nimiinsä 1939 Muurlan Isontalon kartanon yleisestä huutokaupasta. Pian tämän jälkeen tila myytiin kannatusyhdistyksen omistukseen. Kansanopisto työ päätettiin aloittaa 1.11.1939 Muurlan Isontalon rakennuksissa. Sodan sytyttyä sai Muurlan Isontalo pian tilapäisasukkaiksi Karjalasta tulleita siirtolaisperheitä ja kansanopiston perustaminen keskeytyi.

Alku tapahtui nopeaan tahtiin ja sodan keskellä niin että ensimmäiselle kurssille tuli vain 16 tyttöä. Ensimmäiset kurssit pyörivät tyttöoppilain, mutta kuudennella kurssilla oli jo poikaoppilaitakin. Keväällä 1949 Opiston päärakennus paloi. Opetustoimintaa jatkettiin "tupakurssein" kunnes uusi päärakennus valmistui. Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti Märtha Lilius-Tallroth ja päärakennus vihittiin käyttöön 19.10.1952.

Kansanopiston vanhaan ohjelmaan, ennen linjajakoa, kuului paljon käytännön töitä. Kansakoulu oli usein ainoa pohjakoulutus. Opettajat ohjasivat oppilaita ammatinvalinnassa. Monet palasivat koteihinsa perinteisiin maaseudun töihin, mutta kansanopisto auttoi löytämään myös uusia mahdollisuuksia teollisuuden, kaupan ja monien muiden ammattialojen joukosta. 50-luvusta Opisto selvisi suurien oppilasmäärien ja lahjoitusten turvin.

60-luvulla suuret ikäluokat täyttivät Opiston tilat. Opetus pohjautui evankelisen uskonnäkemyksen selkeyttämiseen, yleissivistävään koulutukseen ja kodissa tarvittavien taitojen opetukseen sekä ammatillisten opintojen valmennukseen. Viikot olivat 7-päiväisiä ja täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. 70-luvulla liikkuminen paikasta toiseen helpottui eikä enää tyydytty pariin kolmeen viikonloppulomaan lukukaudessa. Työjärjestys jaksotettiin kymmenen päivän periodeihin.

80-luvun alussa opistossa siirryttiin yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon. Perinteinen kansanopisto oli murroksessa. Uudet koulutustarpeet ja kohderyhmät vaativat uusia ohjelmia ja oppisisältöjä. Kansanopistossa alettiin puhua linjoista. Perinteisen käytännön linjan tilalle perustettiin käsityölinja. Koulutustarvetta alettiin suunnata aikuisväestön tarpeisiin. Kokonaan uusi valokuvauslinja alkoi syksyllä 1988[1].

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurlan opistolla linjaopintoina voi suorittaa valokuvauslinjan, sarjakuvataiteen linjan, animaatiolinjan tai videotuotantolinjan. Linjoilla opiskelu on päätoimista ja opintotukeen oikeuttavaa.

Valokuvauslinja kestää kaksi lukuvuotta. Opiskelun sisältö perustuu valokuvaajan ammattitutkinnon vaatimuksiin. Linja on tarkoitettu valokuvauksesta kiinnostuneille, sitä harrastaneille ja alan koulutukseen pyrkiville[2].

Sarjakuvataiteen linja kestää 1-2 lukuvuotta. Sarjakuvataiteen linjalla etsitään kuvallisen ilmaisuun ja tarinan kerrontaan omaa ääntä ja kädenjälkeä. Koulutus antaa käsityksen alasta ja työmahdollisuuksista sekä valmiudet löytää oma tie visuaalisen alan koulutusmahdollisuuksien viidakosta[2].

Animaatiolinjan yksivuotisen koulutuksen aikana tutustumme animaation tekniikoihin, kuten stop motion- ja piirrosanimaatio, sekä niihin tarvittaviin laitteisiin ja ohjelmiin. Käymme läpi elokuvanteon keskeisimmät osa-alueet kuten käsikirjoitus, kuvakerronta, kuvaus, lavastus ja äänitys. Tavoitteena on antaa laaja yleiskuva animaation ja elokuvan mahdollisuuksista ja auttaa löytämään itselle ominaisimmat ilmaisukeinot. 

Videotuotantolinjan yksivuotisen koulutuksen aikana käydään läpi elokuvanteon eri osa-alueita kuten käsikirjoitus, kuvakerronta, kuvaus, valaisu, lavastus ja äänitekniikka sekä video- ja äänieditointi.

Opiskelu muodostuu käytännön harjoituksista ja työpajoista, luennoista, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja palautteesta sekä näyttelyissä ja sarjakuvatapahtumissa vierailuista. Linjan opettajat ovat sarjakuva-alan, kuvataiteen ja käsikirjoittamiset ammattilaisia. Keväällä opiskelijat pitävät yhteisnäyttelyn ja tekevät yhteisjulkaisun[2].

Monimuoto-opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monimuoto-opintoina Opistolla voi suorittaa työnohjaajakoulutuksen (antaa ammatillisen pätevyyden), elämäntaitoa logoterapiasta-kurssin ja ekspressiivisen taideterapia-kurssin perusosan tai jatko-osan. Monimuotokoulutus on nimensä mukaisesti monimuotoista opiskelua ja sopii hyvin esimerkiksi työssä käyville. Monimuotokoulutukseen kuuluu pääsääntöisesti lähiopetuspäiviä n. kerran kuussa, joiden aikana opetusryhmä kokoontuu tarkastamaan opiskelemaan aihetta ja loput opetuksesta tapahtuu annettujen ohjeiden mukaisesti omaan tahtiin esimerkiksi materiaalin ja harjoitustöiden parissa.

Työnohjaajakoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään työyhteisöjen toimivuutta, tukemaan ihmisten työssä jaksamista ja joille ihmisyyden säilyminen työyhteisössä on tärkeää. Työnohjaajakoulutus antaa ammatillisen pätevyyden toimia työnohjaajana yksilöille ja ryhmille yrityksissä ja muissa työyhteisöissä sekä valmiudet toimia mentorina, sparraajana ja coachina. Koulutuksen logoterapeuttinen viitekehys perustuu logofilosofiseen näkökulmaan, jonka rinnalla kulkevat yhteisöllisyys ja voimavarakeskeisyys. Opiskeluun vaaditaan riittävät tiedot logoterapian perusteista. Logoterapiaopinnot voi suorittaa myös tämän koulutuksen yhteydessä.

Ekspressiivinen taideterapian peruskoulutus on suunnattu sosiaali,- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka haluavat löytää uudenlaisia välineitä omaan työhönsä. Koulutuksen tarkoituksena on, että osallistuja sekä kokeilevan, kokemuksellisen että teoreettisen tietämyksensä perusteella löytää keinoja, joilla rikastuttaa ihmisen kasvua, oppimista ja muutosta. Koulutus antaa osallistujalle perusvalmiudet käyttää ekspressiivisen taideterapian - taiteiden välistä - työskentelyotetta tarkoituksenmukaisella tavalla omaan työhönsä soveltuen. Koulutusryhmässä työskentely painottuu osallistujan omaan tekemisen prosessiin ja sen reflektoimiseen sekä vuorovaikutukseen ryhmässä. Oppiminen pohjautuu kokemukselliseen oppimiseen ja eri taidelajien väliseen työskentelyyn.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sainio, Kauko: Puoli vuosisataa kansanopistotyötä puolen vuosituhannen kulttuurimaisemassa. Sasapaino, 1992. 952-90-4338-4.
  2. a b c Muurlan Opiston verkkosivut muurlanopisto.org. Viitattu 19.10.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]