Mustapukuisen naisen arvoitus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustapukuisen naisen arvoitus
Violette Nozière
Violette Nozière 1978.jpg
Ohjaaja Claude Chabrol
Käsikirjoittaja
Perustuu Jean-Marie Fitèren teokseen Violette Nozière (1975)
Tuottaja
Säveltäjä Pierre Jansen
Kuvaaja Jean Rabier
Leikkaaja Yves Langlois
Lavastaja Jacques Brizzio
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa
Tuotantoyhtiö
Ensi-ilta
Kesto 124 minuuttia
Alkuperäiskieli ranska
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Mustapukuisen naisen arvoitus (ransk. Violette Nozière) on vuonna 1978 ensi-iltansa saanut Claude Chabrolin ohjaama ranskalais-kanadalainen jännitys- ja rikosdraamaelokuva, jonka pääosia näyttelevät Isabelle Huppert, Stéphane Audran ja Jean Carmet.[1]

Mustapukuisen naisen arvoitus perustuu tositapahtumiin ja Jean-Marie Fitèren teokseen Violette Nozière (1975), jonka pohjalta Odile Barski, Hervé Bromberger ja Frédéric Grendel laativat elokuvan käsikirjoituksen.[2][3][4] Elokuva perustuu tosielämän Violette Nozièreen (1915–1966) ja Ranskassa vuonna 1933 tapahtuneeseen murhatapaukseen.[5] Elokuvan tuottajina olivat Denis Héroux ja Eugène Lépicier.[2][3][4]

Mustapukuisen naisen arvoitus sai ensi-iltansa vuoden 1978 Cannesin elokuvajuhlilla, missä Claude Chabrol oli ehdokkaana pääkilpailussa parhaan elokuvan Kultaisen palmun saajaksi.[1][6] Isabelle Huppert palkittiin roolisuorituksestaan Cannesin elokuvajuhlien parhaan naisnäyttelijän palkinnolla.[1][7][8] Elokuva voitti yhden César-palkinnon neljästä ehdokkuudestaan; Audran palkittiin roolisuorituksestaan parhaan naissivuosan Césarilla.[1][8]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva sijoittuu 1930-luvun alun Pariisiin, sotien väliseen Ranskaan, joka kamppailee sosiaalisen ja poliittisen muutoksen kanssa. 19-vuotias Violette Nozière on jännitystä etsivä tyttö, joka kapinoi klaustrofobisten työväenluokkaisten vanhempiensa, Germainen ja Baptisten, rajoitteita vastaan traagisin seurauksin. Violette työskentelee salaa prostituoituna, kunnes hän rakastuu tuhlaavaiseen nuoreen mieheen, jota hän alkaa tukea taloudellisesti rahoilla, jotka hän on varastanut vanhemmiltaan ja tienannut prostituutiosta. Hän alkaa suunnitella vanhempiensa murhaa, sillä heidän kuolemiensa myötä hän perisi isänsä omaisuuden.

Samaan aikaan lääkäri kertoo vanhemmille Violettella olevan syfilis. Violette onnistuu lähestulkoon vakuuttamaan vanhempansa, että hän on jotenkin perinyt kyseisen sukupuolitaudin heiltä. Tällä tekosyyllä hän huijaa heidät ottamaan ”lääkettä”, joka on itse asiassa myrkkyä. Myrkky tappaa hänen isänsä, mutta hänen äitinsä selviää hengissä. Violette pidätetään ja saa syytteen murhasta. Hän puolustaa itseään väittämällä, että hänen isänsä käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen. Kun henkiin jäänyt äiti todistaa tytärtään vastaan, Violette todetaan syylliseksi murhaan ja tuomitaan kuolemaan.

Elokuvan lopussa kerrotaan, että hänen kuolemanrangaistuksensa kumottiin ja muuttui lievennetyksi elinkautiseksi – hän lopulta vapautui vankilasta, avioitui ja sai monta lasta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Isabelle Huppert  … Violette Nozière  
 Stéphane Audran  … Germaine Nozière  
 Jean Carmet  … Baptiste Nozière  
 Jean-François Garreaud  … Jean Dabin  
 Zoé Chauveau  … Zoé  
 Jean-Pierre Coffe  … tohtori Déron  
 Jean Dalmain  … herra Émile  
 Guy Hoffmann  … tuomari  
 Henri-Jacques Huet  … komissaari Guillaume  
 François Maistre  … herra Mayeul  
 Philippe Procot  … herra Vésinne-Larue  
 Bernard Alane  … André de Pinguet  
 Mario David  … vankilan johtaja  
 Lisa Langlois  … Maddy  
 Fabrice Luchini  … Camus  
 Maurice Vaudaux  … Willy  
 Dora Doll  … rouva Mayeul  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Violette Nozièren lapset eivät aluksi halunneet elokuvaa heidän äitinsä tarinasta, sillä he pelkäsivät sen tahraavan hänen muistoaan.[5] Lapsien lupa elokuvaan oli välttämätön, joten Claude Chabrol selitti heille elokuvan olevan myötätuntoinen Nozièrea kohtaan.[5] Kun elokuva valmistui, Chabrol näytti elokuvan heille, jotka pitivät siitä hyvin paljon.[5]

Mustapukuisen naisen arvoitus -elokuvan kuvaukset alkoivat 14. marraskuuta 1977 ja päättyivät 31. joulukuuta 1977.[9] Elokuva kuvattiin Pariisissa Ranskassa 1 360 000 dollarin budjetilla.[9] Elokuvan tuotantoyhtiöinä olivat ranskalaiset Filmel ja France 3 Cinéma sekä kanadalainen Cinévidéo.[1][4][10]

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustapukuisen naisen arvoitus sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa 20. toukokuuta 1978.[9] Elokuva sai teatteriensi-iltansa Ranskassa 24. toukokuuta 1978, Kanadassa 9. kesäkuuta 1978 ja Suomessa 4. elokuuta 1978.[1][2][9] Elokuvan teatterilevittäjinä olivat Ranskassa Gaumont, Kanadassa Cinépix Film Properties (CFP) ja Suomessa Magna-Filmi Oy Ab.[1][2][9] Elokuva keräsi Ranskassa teatterikierroksensa aikana 1 074 507 katsojaa ja oli Suomessa 87. katsotuin elokuva 26 059 hengen katsojamäärällään vuonna 1978.[8][11]

Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 83% kriitikoista on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 6,9/10 keskiarvolla.[12] Keräys perustuu kuuteen arviointiin.[12] 215 käyttäjästä 68% on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 3,5/5 keskiarvolla.[12] Internet Movie Databasen 1 546 käyttäjää on antanut elokuvalle keskiarvon 7,4/10.[9]

Mustapukuisen naisen arvoitus julkaistiin Ranskassa DVD:lle 1. syyskuuta 2001.[1]

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja ehdokkuudet
Palkinto Kategoria Ehdokas Tulos
César Paras naissivuosa Stéphane Audran Voitto
Paras naispääosa Isabelle Huppert Ehdokkuus
Paras musiikki Pierre Jansen Ehdokkuus
Paras lavastus Jacques Brizzio Ehdokkuus
Cannesin elokuvajuhlien parhaan naisnäyttelijän palkinto Paras naisnäyttelijä Isabelle Huppert Voitto
Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu Paras elokuva Claude Chabrol Ehdokkuus
Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix Paras elokuva (2. sija) Claude Chabrol Ehdokkuus
Cannesin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinto Paras ohjaaja Claude Chabrol Ehdokkuus
Cannesin elokuvajuhlien universaalin tuomariston palkinto Paras elokuva Claude Chabrol Ehdokkuus
Chicagon elokuvajuhlien Kultainen Hugo Paras elokuva Claude Chabrol Ehdokkuus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h VIOLETTE NOZIÈRE AlloCiné. Viitattu 15.3.2017. (ranskaksi)
  2. a b c d Violette Nozière (1977) Elonet. Viitattu 15.3.2017. (suomeksi)
  3. a b Violette Nozière (1978) Allmovie. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  4. a b c Violette Nozière (1977) Claude Chabrol Ciné-Ressources. Viitattu 15.3.2017. (ranskaksi)
  5. a b c d Violette Nozière Isabelle Huppertin sivusto. Viitattu 15.3.2017. (ranskaksi)
  6. Official Selection 1978 : In Competition Festival de Cannes. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  7. VIOLETTE NOZIERE Festival de Cannes. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  8. a b c VIOLETTE NOZIÈRE JP’s Box-Office. Viitattu 15.3.2017. (ranskaksi)
  9. a b c d e f Violette Nozière (1978) IMDb. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  10. Violette Nozière UniFrance. Viitattu 15.3.2017. (ranskaksi)
  11. Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1978 Elokuvauutiset. Viitattu 15.3.2017. (suomeksi)
  12. a b c VIOLETTE (VIOLETTE NOZIÈRE) (1978) Rotten Tomatoes. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]