Moukantappaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Moukantappaja
Luoja(t) Steve Gerber
Kustantamo Marvel
Ensiesiintyminen (I) Man Thing #3 (1974), (II) Omega the Unknown (1976) #8, (III) Foolkiller limited series (1990) #1
Henkilötiedot
Oikea nimi (I) Ross G. Everbest, (II) Greg Salinger, (III) Kurt Gerhardt
Status Aktiivinen
Henkilöllisyydet (II) Ian Byrd (III) Miles Fish, Gregory Ross Curtis
Voimat Voimakaskuntoinen atleetti

Moukantappaja on Marvel-kustantamon luoma roisto, jonka ensiesiintyminen tapahtui amerikkalaisen Man Thing-lehden numerossa 3 (1974). Hahmon loi Steve Gerber pääasiallisesti Hämähäkkimiehen vastustajaksi. Ainakin kolme eri henkilöä on käyttänyt Moukantappaja-nimeä rikoksissaan.

Suomessa Moukantappaja esiintyi ensimmäisen kerran Hämähäkkimies-lehden numerossa 2 (1983).

Ross G. Everbest

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen Moukantappaja, Ross G. Everbest esiteltiin amerikkalaisen Man-Thing-lehden numerossa 3 ja tapettiin pois saman lehden seuraavassa numerossa. Tämä Moukantappaja sekosi yhteiskunnan tilan vuoksi ja alkoi järjestelmällisesti tuhota rappioaineksia, rikollisia ja syntisiä. Everbest uskoi Jumalan antaneen hänelle pyhän tehtävänsä ja piti esikuvanaan pastori Mike Pikea, joka paransi hänet halvauksesta Everbestin ollessa vielä nuori.

Myöhemmin hän löysi pastorin kuitenkin irstailemassa juovuksissa ja niinpä Everbest tappoi sankarinsa. Hänelle tuli pakkomielle surmata jokainen "moukka" ja pastorin huijaamilla rahoilla Moukantappaja osti itselleen koreilevan asun ja laseraseensa (tuntemattomasta paikasta), joka haihdutti kohteensa välittömästi. Pastorin ruumiin Moukantappaja säilöi lasiseen säilytystankkiin. Jotkut Moukantappajan uhreista saivat varoituksen 24 tuntia ennen surmaamistaan käyntikortin muodossa.

Nopeassa vierailussaan Otuksen lehdessä Moukantappaja yritti surmata kaksi miestä: F.A. Schistin, kiinteistöhain, joka uhkasi rakennuksillaan Floridan soita ja Richard Roryn, joka oli pilkannut Moukantappajaa. Taistellessaan Otusta vastaan Moukantappaja kuoli lävistyessään pastorin lasisen säilytystankin sirpaleeseen.

Moukanttappajan oikea nimi ei kuitenkaan selvinnyt kuin vasta Amazing Spider-Man-lehden numerossa 225.

Greg Salinger

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moukantappajan toinen inkarnaatio nähtiin Omega the Unknown-lehden numerossa 9, jossa Greg Salinger-niminen vanki kuuli tarinan Moukantappajasta toiselta vangilta, Richard Rorylta. Vapauduttuaan hän varasti Moukantappajan asun ja aseen tappaen suuren määrän New Yorkin asukkaita. Tämä Moukantappaja ei tuhonnut vain typeryksiä ja moukkia, vaan myös niitä, joilta puuttui runollinen mieli.

The Defenders-lehden numeroissa 73–75 (kirjoittanut Ed Hannigan), Rory, tuntien vastuuta Salingerin hirmuteoista yritti auttaa Puolustajia nappaamaan Moukantappajan. Moukantappaja kuitenkin poltti hölmöinä pitämiensä Puolustajien päämajan maan tasalle ja ilmestyi uudelleen vainoamaan Hämähäkkimiestä.

Tuhotessaan säteellään taas laumoittain ihmisiä Moukantappajan oma kieroutunut mieli pysäytti hänet. Paettuaan Hämähäkkimiestä syrjäkujalle Moukantappaja kertoo eräälle naiselle tavoitteensa tuhota Hämähäkkimiehen, johon tämä toteaa: "Pelleiletkö? Olen nähnyt sen tyypin kerran! Vain hullu voi mennä yrittämään tuollaista!" jonka jälkeen Moukantappaja toteaa naisen olevan oikeassa ja suuntaa aseensa omalle ohimolleen.

Kaikeksi onneksi Hämähäkkimies ehti paikalle estämään Moukantappajan itsemurhan. Salinger suljettiin lopulta mielisairaalaan, jossa hän tänäkin päivänä oleilee[1].

Kurt Gerhardt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurt Gerhardt oli järjestyksessä kolmas Moukantappaja. Hän sekosi nähtyään vanhempiensa brutaalin murhan, hänen vaimonsa erottua hänestä, menetettyään työnsä pankissa ja jouduttuaan ryöstön uhriksi uudessa työssään pikaruokaravintolassa.

Nähtyään TV-haastattelun Greg Salingerista Gerhardt uskoi Moukantappajan olevan oikeassa. Hän metsästi käsiinsä tämän puvun ja aseen lähtien uudelle murharetkelle "moukkien" pariin. Gerhardt kuitenkin hylkäsi vanhan puvun ja muokkasi sitä modernimpaan suuntaan. Samaan aikaan Salinger onnistui kommunikoimaan mielisairaalastaan modeemilla käsin Gerhardtin kanssa.

Gerhardt suuntasi ristiretkensä väkivaltarikollisten pariin (joka toi hänelle hieman suopeaa julkisuutta), mutta vihansa takia hän äityi surmaamaan narkomaaniäitejä ja jopa näiden lapsia. Gerhardt alkoi nähdä "moukkia" kaikkialla, jopa laiskuus ja tekopyhyys riittivät tähän. Epäonnistuttuaan suuren huumeparonin tuhoamisessa Gerhardt lopetti kommunikaationsa Salingerin kanssa ja suuntasi kasvoleikkauksen jälkeen pois New Yorkista.

Gerhardt jäi kuitenkin ilmeisesti kiinni, koska hänet nähtiin Lautalla (superrikollisille tehty vankila) tapahtuneen suurpaon yhteydessä[2]. Oletettavasti nykyinen Moukantappaja pakeni paon yhteydessä.

Voimat ja varusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Moukantappajat ovat olleet itsekoulutettuja taistelutaidoissa. Jokainen heistä on ollut silti erinomaisessa kunnossa ja omannut erittäin korkean kipukynnyksen. Useat Moukantappajista ovat käyttäneet luodinkestävää liiviä.

Moukantappajan pääasiallinen ase on voimakastehoinen laserase, jolla Moukantappaja kykenee kirjaimellisesti haihduttamaan vastustajansa, jättäen jäljelle vain savuavan kasan tuhkaa (tosin tähän tarvitaan suora osuma vartaloon - raajaan osunut ammus haihduttaa ainoastaan kyseisen raajan).

  1. Hämähäkkimies #2 (1983). Kustannus Oy Semic.
  2. MEGA #2 (2006). Egmont Kustannus Oy.