Morane-Saulnier MS.760 Paris
| Morane-Saulnier MS.760 Paris | |
|---|---|
 Morane-Saulnier MS.760 Paris |
|
| Tyyppi | yhteyskone |
| Alkuperämaa |
 Ranska |
| Valmistaja | Morane-Saulnier |
| Ensilento | 29. heinäkuuta 1954 |
| Poistettu käytöstä | 1964 |
| Pääkäyttäjät |
Ranskan ilmavoimat Ranskan merivoimat Argentiinan ilmavoimat Brasilian ilmavoimat |
| Valmistusmäärä | 156 |
| Valmistusvuodet | 1958-1964 |
| Kehitetty mallista | MS.755 Fleuret |
| Muunnelmat | MS.760C Paris III |
Morane-Saulnier MS.760 Paris on ranskalaisen Morane-Saulnierin suunnittelema ja valmistama suihkumoottorein varustettu rinnakkain istuttava koulutuslentokone, jota käytettiin myös yhteistoimintakoneena eli kevyihin kuljetuksiin sekä henkilökuljetuksiin.
Ranskan ilmavoimat lopetti 1997 konetyypin käytön ja Argentiina vuonna 2007, Brasilia jo vuonna 1974. Koneita valmistettiin 219 kappaletta. Argentiinalainen FMA oli tehnyt lisenssisopimuksen.[1]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuussa 1953 Morane-Saulnierin valmistama prototyyppi kaksipaikkaisesta suihkumoottorein varustetusta koulukoneesta MS.755 Fleuret lensi ensilentonsa. Suunniteltu kone kilpaili Fouga CM.170 Magisteria vastaan Ranskan ilmavoimien tilauksesta, mutta hävisi lopulta kilvan.[2]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fleuretin pohjalta suunniteltiin uusi malli MS.760, joka oli ensisijaisesti nopeaksi yhteyskoneeksi. Prototyypillä tehtiin ensilento 29. heinäkuuta 1954, minkä jälkeen Ranskan ilmavoimat ja laivasto kiinnostuivat konemallista tilaten konetta. Ensimmäinen tuotantoversio sai nimen MS.760A Paris, jolla tehtiin ensilento 27. helmikuuta 1958. Tehdas vastaanotti 109 tilausta sekä siviili- että sotilaskäyttöön, minkä lisäksi toimitettiin komponentit 36 koneen valmistamiseksi Argentiinan FMA:lle Cordobaan. Muun muassa Brasilia tilasi 30 konetta yhteyslentoihin, ilmakuvaukseen ja koulukoneiksi.[2]
Koneesta valmistui 1961 paranneltu versio MS.760B Paris II, jonka voimanlähteenä oli tehokkaammat Turboméca Marboré IV -moottorit. Vuonna 1964 tuotannon päättyessä oli valmistunut kaikkiaan 164 lentokonetta kahtena eränä. Luvussa on mukana Argentiinassa valmistetut lentokoneet.[2]
Viimeisenä versiona oli 1963 valmistettu Marboré IV -moottoreilla varustettu, mutta suuremmilla siivillä ja uudelle rungolla varustettu, MS.760C Paris III. Koneeseen mahtui istumapaikoille 5-6 matkustajaa. Ainoalla valmistuneella prototyypillä (F-WLKL) tehtiin ensilento 28. helmikuuta 1964, mutta yhtään tilausta ei tehty.[2]
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [2]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 2
- Pituus: 10,05 m
- Kärkiväli: 10,15 m
- Korkeus: 2,60 m
- Siipipinta-ala: 18,00 m²
- Tyhjäpaino: 1 945 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 3 470 kg
- Voimalaite: 2 × Turboméca Marboré II suihkumoottori
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 650 km/h merenpinnan korkeudella
- Lentomatka: 1 500 km
- Lakikorkeus: 10 000 m
MS.760 oli mahdollista aseistaa kevyin konekiväärein (2x á 7,5 mm: tyyppiä MAC 39) sekä pommein (2x á 50 kg) taikka raketein (4x á 90 mm).[3]Konekiväärit sijaitsivat koneen keulassa, ja pudotettava aseistus koneen siipien alla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)
- Sharpe, Michael: Attack and interceptor jets - 300 of the world's greatest aircraft. Friedman/Fairfax: Amber Books Ltd., 1999 (alkuteos). ISBN 1-58663-301-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Morane-Saulnier MS.760 Paris story Viitattu 6.8.2022.
- ↑ a b c d e Donald 1997 s. 669
- ↑ Morane-Saulnier MS.760 Paris Viitattu 6.8.2022. (ranskaksi)
- ↑ Sharpe, M., 2002: s. 214.