Monterreyn taistelu
Monterreyn taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Meksikon–Yhdysvaltain sotaa | |||||||
Yhdysvaltalaisten hyökkäys Monterreyn piispan palatsia vastaan.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
6 000 miestä |
10 000 miestä | ||||||
Tappiot | |||||||
kokonaistappio 488[1] |
kokonaistappio 367[1] |
Monterreyn taistelu käytiin Meksikon–Yhdysvaltain sodan aikana 19.–24. syyskuuta 1846. Taistelussa kenraali Zachary Taylorin johtamat yhdysvaltalaiset joukot löivät kenraali Pedro de Ampudian johtamat meksikolaiset ja valtasivat Monterreyn kaupungin.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meksikon–Yhdysvaltain sota syttyi keväällä 1846. Taylorin johtama Yhdysvaltain pääarmeija operoi Rio Grandella lähellä Meksikonlahden rannikkoa. Alkumenestyksestä huolimatta Taylor ei pystynyt etenemään syvemmälle Meksikoon, koska häneltä puuttui kuljetuskalustoa ja monet hänen joukoistaan sairastuivat kuumeeseen ja punatautiin. Yhdysvaltain presidentti James K. Polk kuitenkin painosti jatkuvasti Tayloria jatkamaan hyökkäystä Meksikoon. Syyskuussa Taylor eteni 6 000 terveen miehen kanssa Monterreyhin, jonka edustalle hän saapui 19. syyskuuta 1846. Kaupunkia puolusti kenraali Ampudia, jonka johtamat joukot (noin 10 000 miestä) olivat linnoittaneet kaupungin ympäristön.
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taylor jakoi joukkonsa hyökätäkseen kaupunkiin 20. syyskuuta. Kenraali William Worthin johtama divisioona hyökkäsi kaupunkia ympäröiviä linnoituksia vastaan luoteesta, William Orlando Butlerin vapaaehtoiset ja David Twiggsin joukot koillisesta. Worthin joukot valtasivat Mnoterreyn länsipuoliset linnoitukset sekä kaupungin eteläpuoliset linnoitetut kukkulat ja estivät näin Ampudiaa saamasta mahdollisia vahvistuksia. Meksikolaiset torjuivat aluksi Twiggin ja Butlerin hyökkäyksen, mutta yhdysvaltalaiset kokosivat joukkonsa, hyökkäsivät uudelleen ja valtasivat kaupungin itäpuolella olleen Tenerian linnoituksen.
Worthin joukot valtasivat 22. syyskuuta vahvasti puolustetun piispanpalatsin kaupungin länsipuolella. Tämän jälkeen Ampudian joukot vetäytyivät Monterreyn keskustaan, jossa taistelu jatkui talo talolta. Taistelu päättyi, kun yhdysvaltalaiset alkoivat pommittaa meksikolaisia yhdentoista tuuman mörssärillä. 24. syyskuuta Ampudia ehdotti tulitaukoa ja pyysi antautumisehtoja. Taylor suostui antautumiseen, ja Ampudia poistui joukkoineen kaupungista 25. syyskuuta.
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meksikolaisten kokonaistappiot taistelussa olivat yli 400 miestä. Yhdysvaltalaisia kaatui 120 ja haavoittui 333 miestä. Presidentti Polk vimmastui Taylorin annettua Ampudialle antautumisehdot, jotka mahdollistivat Meksikon armeijan joukkojen vetäytymisen kaupungista. Polkin mielestä Taylor oli päästänyt meksikolaiset pakoon. Polk menetti luottamuksensa Taylorin sodanjohtokykyyn, ja hän kääntyi poliittisen vastustajansa kenraali Winfield Scottin puoleen Meksikon sodan ratkaisemiseksi.
Taktiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltalaiset käyttivät kaupunkitaisteluissa taktiikkaa, jossa edettiin talo talolta. Talon seinä puhkaistiin joko hakuin tai ampumalla kuuden naulan tykillä. Reiästä sisään ammuttiin ajastettu pommi, jonka räjähdettyä jalkaväki eteni sisälle ja tappoi vielä sisällä olleet. Tämän jälkeen kiväärimiehet siirtyivät talon katolle, josta he ampuivat seuraavia taloja ja katuja. Talon valtaamisen jälkeen hyökättiin seuraavan taloon ja niin edelleen. Joidenkin historioitsijoiden mukaan teksasilaiset opettivat taktiikan muille yhdysvaltalaisille joukoille. Teksasilaisilla oli kokemusta savi- ja kivitaloista koostuvien kaupunkien valtaamisesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Meed, Douglas V.: The Mexican War 1846–1848, s. 33, 42–44. Oxford: Osprey Publishing, 2002. ISBN 1-84176-472-8 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Janin & Carlson: The California Campaigns of the U.S.-Mexican War, 1846-1848, Google Kirjat s. 99