Monilajinen tutkimus
Monilajinen tutkimus (englanniksi multispecies studies) on antropologista tutkimusta, joka tarkastelee ihmisen ja muiden eliölajien yhteenkietoutumisia.[1] Monilajinen tutkimus voidaan sijoittaa posthumanistisen tutkimussuuntauksen alle ja se on lähellä ihmistieteellistä eläintutkimusta. Erona posthumanistiseen tutkimukseen monilajinen tutkimus ottaa etäisyyttä ihmiskeskeisyyteen ja tarkastelee monilajista yhteiseloa muiden lajien näkökulmasta. Monilajisen tutkimuksen tekemisen ja kirjoittamisen tavaksi on muodostunut monilajinen etnografia. Monilajinen tutkimus pyrkii nostamaan esiin elämänmuotoja, jotka ovat aikaisemmin olleet ihmistieteellisen tutkimuksen marginaalissa.
Monilajinen tutkimus lähtee ajatuksesta, että elämä on aina monilajinen kudelma.[2] Myös ihminen on olemukseltaan monilajinen kokonaisuus: vain noin kymmenen prosenttia ihmisen kehosta koostuu soluista, joissa on ihmisgeenejä. Loput ihmiskehosta koostuu bakteereista ja muista pieneliöistä. Ihmislajin olemassaolo ja hyvinvointi on siten tiiviisti sidoksissa muihin lajeihin. [3] Tarve ymmärtää elämänmuotojen yhteenkietoutumista korostuu ympäristökriisien aikakaudella.[1] Ympäristötuhon kertomusten rinnalla monilajinen tutkimus pyrkii nostamaan esiin esimerkkejä onnistuneesta monilajisesta yhteiselosta ja hahmottelee tapoja elää hyvin.
Monilajinen tutkimus ei ole vakiintunut tutkimussuuntaus, vaan monilajista tutkimusta tehdään monilla eri tieteenaloilla ja eri menetelmin. Keskeistä monilajisessa tutkimuksessa on uudenlaisen tarkkaavaisuuden ja huomioimisen taitojen kehittäminen.[4] Monilajinen tutkimus onkin luonteeltaan kokeilevaa ja menetelmiä kehittävää. Tutkimusta tehdään yhteistyössä mm. taiteilijoiden, aktivistien, alkuperäiskansojen, viljelijöiden ja metsästäjien kanssa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b S. Eben Kirksey, Stefan Helmreich: The Emergence of Multispecies Ethnography. Cultural Anthropology, 2010, 25. vsk, nro 4, s. 545–576. doi:10.1111/j.1548-1360.2010.01069.x. ISSN 1548-1360. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Minna Santaoja: Ampiaisten valepesien virkkaus monilajisen yhteiselon tunnusteluna. Aikuiskasvatus, 8.6.2021, 41. vsk, nro 2, s. 127–139. doi:10.33336/aik.109322. ISSN 2490-0427. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Donna J. Haraway: When Species Meet. U of Minnesota Press, 2013-11-30. ISBN 978-1-4529-1353-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.1.2022). en
- ↑ Anna Lowenhaupt Tsing: The Mushroom at the End of the World: On the Possibility of Life in Capitalist Ruins. Princeton University Press, 2015-09-29. ISBN 978-1-4008-7354-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.1.2022). en
- ↑ Thom van Dooren, Eben Kirksey, Ursula Münster: Multispecies Studies: Cultivating Arts of Attentiveness. Environmental Humanities, 1.5.2016, 8. vsk, nro 1, s. 1–23. doi:10.1215/22011919-3527695. ISSN 2201-1919. Artikkelin verkkoversio.