Mihail Popkov

Mihail Viktorovitš Popkov (ven. Михаи́л Ви́кторович Попко́в); (s. 7. maaliskuuta 1964 Norilsk, Krasnojarskin aluepiiri, Neuvostoliitto) on venäläinen entinen poliisi ja vartija, joka paljastui raiskaajaksi, sarjamurhaajaksi sekä nekrofiiliksi. Hän on kuvannut itseään "siivoojaksi, joka puhdisti kaupunkia prostituutiosta". Kukaan hänen uhreistaan ei kuitenkaan ollut seksityöläinen, yksi uhreista oli miespuolinen poliisi.

Uhriensa lukumäärän perusteella, joka on tällä hetkellä 85 murhattua ihmistä, Popkov on Venäjän rikoshistorian pahin sarjamurhaaja Andrei Tšikatilon ja Aleksandr Pitšuškinin ohella. Hänen edellään murhattujen uhrien lukumäärässä ovat kolumbialaiset sarjamurhaajat Pedro López ja Luis Garavito.

'Ihmissudeksi' ja 'Angharskin hulluksi' kutsuttu Popkov raiskasi ja surmasi 22 naista vuosina 1994–2000 Angarskissa Irkutskin alueella. Hän oli houkutellut päihtyneet 15–40-vuotiaat uhrit poliisiautoonsa tai tarjonnut kyytiä poliisin univormussa, riisuttanut, raiskannut ja surmannut nämä puukottamalla, pesäpallomailalla, ruuvimeisselillä, kirveellä tai kuristamalla, joskus vielä raiskannut ruumiin ja jättänyt raa'asti runnellut alastomat ruumiit läheisiin metsiin, hautausmaille tai tienvarsiin. Kolme uhria olivat löydettäessä vielä hengissä, mutta he kuolivat myöhemmin sairaalassa. Yhdeltä uhrilta oli leikattu pää irti ja toiselta kaivettu sydän rinnasta.

Popkovin nelivetoisen Lada Niva virka-auton jäljet useilla ruumiiden löytöpaikoilla saivat poliisin epäilemään, että murhaaja oli poliisi. Tosin hän pystyi pakoilemaan kollegojaan lähes kaksi vuosikymmentä, kunnes 3 500 poliisilta otettiin DNA-näyte sekä kaikista Angharskin Lada Niva -autoista otettiin näytteet. Popkov jäi kiinni DNA-todisteiden perusteella kesäkuussa 2012, ja tuomittiin tammikuussa 2015 elinkautiseen vankeuteen.

Tammikuussa 2017 Popkov tunnusti edellisten murhien lisäksi 59 muuta naisiin kohdistunutta henkirikosta, jotka oli tehty Irkutskin alueella Siperiassa. Hän oli väittänyt aiemmin, että uhrilta saamansa sukupuolitaudin vuoksi hän oli tullut impotentiksi eikä kyennyt enää murhaamaan vuoden 2000 jälkeen. Popkov oli tehnyt kyseiset surmat vasaralla tai kirveellä vuosina 1992–2010, jonka lopulla hän oli jo eläkkeellä poliisinvirastaan, jossa hän oli pidetty, ystävällinen mies kollegojensa parissa ja toimi sen jälkeen vartijana Angharskin öljy- ja kemikaaliyhtiölle sekä yksityiselle vartiointiyritykselle vuoteen 2011 asti, jossa häntä pidettiin aggressiivisena, rahanahneena ja kaikkeen tyytymättömänä. Vartijanuransa jälkeen Popkov toimi haudankaivajana ja ajoi autoja kotikaupunkinsa Angarskin (Irkutskin alue), jossa monet hänen rikoksistaan ​​tehtiin, ja Vladivostokin välillä noin 3 900 kilometrin matkan.

Oikeus katsoi hänet syylliseksi 56 murhaan joulukuussa 2018 ja langetti hänelle toisen elinkautisen tuomion sekä menettämään poliisin eläkkeensä. Kolmen henkirikoksen kohdalla ei onnistuttu löytämään riittävästi todisteita Popkovin syyllisyydestä. Popkovin vaimo Jelena ja opettajatytär Jekaterina kieltäytyivät aluksi uskomasta, että Mihail Popkov oli sarjamurhaaja. Mutta ensimmäisen oikeudenkäynnin jälkeen he ovat muuttaneet toiseen kaupunkiin aloittaakseen uuden elämän.

Motiivikseen Popkov kertoi sisäisen vakaumuksensa siitä, että ilman aviomiestä tai sulhasta juhlimaan lähteneet naiset olivat moraalittomia ja että naiset halusivat vain juoda. Hän oli myös aiheetta syyttänyt vuonna 1992 vaimoaan Jelena Popkovaa uskottomaksi ja väitti tämän laukaisseen hänessä halun tappaa moraalittomia naisia. Psykologin mukaan taustalla saattaa olla väkivaltaisesta alkoholistiäidistä johtuva viha naisia kohtaan.

Syyttäjän mukaan Popkov sai suunnatonta tyydytystä murhaamisesta. Vuonna 2020 hän tunnusti kaksi murhaa lisää, omien sanojensa mukaan päästäkseen käymään löytöpaikoilla "lomalla" Mordvassa sijaitsevan Torbejevski Tšentral rangaistussiirtolan ankeista oloista. Popkov sanoi katuvansa tekojaan ja piti kuolemantuomiota parempana vaihtoehtona. Kuolemanrangaistus poistettiin Venäjältä vuonna 1996. Murhia tutkiva rikoskomissaario, everstiluutnantti Jevgeni Karševski sanoi uskovansa, että murhia on lähemmäs sata, jopa 200, koska Popkov ei ollut laskenut uhriensa määrää eikä todennäköisesti koskaan pystynyt lopettamaan murhaamista vuoden 1992 jälkeen ennen kuin jäi kiinni vuonna 2012.

Uusista murhista hän sai tuomioonsa yhdeksän vuotta lisää. Vuonna 2023 hän tunnusti kolme murhaa lisää ja sai niistä vielä 10 vuotta vankeutta. Vuonna 2023 hän pyysi vapautusta vankilasta taistellakseen Wagner-palkkasotilaitten joukossa Ukrainan sodassa, "mutta ei vielä talvella vaan sitten kun tulee lämpimämpää".