Midnight Oil

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Midnight Oil
Midnight Oil vuonna 2009.
Midnight Oil vuonna 2009.
Tiedot
Toiminnassa 1972–2002, 2005, 2009, 2016––
Tyylilaji vaihtoehtorock, hard rock
Kotipaikka Australia
Laulukieli englanti
Jäsenet

Rob Hirst
Jim Moginie
Peter Garrett
Martin Rotsey
Bones Hillman,   (1989–)
Peter Gifford,   (1979–1989)

Aiheesta muualla
Kotisivut
MusicBrainz
Midnight Oilin laulaja Peter Garrett.

Midnight Oil (ihailijoille myös The Oils) on australialainen rockyhtye. Yhtyeen tunnetuin hitti on albumin Diesel and Dust (1986) kappale ”Beds Are Burning”.

Midnight Oil perustettiin vuonna 1972 Sydneyssä ja otti nimen Midnight Oil vuonna 1976. Yhtye oli kansainvälisesti suosituimmillaan vuosina 1987–1991. Se lopetti toimintansa 2002, kun yhtyeen laulaja Peter Garrett erosi yhtyeestä siirtyessään poliittiselle uralle. Garrettin lopetettua poliittisen uransa Midnight Oil aloitti paluukiertueen keväällä 2017.

Yhtye on tullut tunnetuksi voimakkaasta lavaesiintymisistään ja kantaaottavista sanoituksistaan. Yhtyeen poliittinen aktivismi on ulottunut ydinaseriisunnasta Australian alkuasukkaiden oikeuksiin ja luonnonsuojeluun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Midnight Oil perustettiin Sydneyssä vuonna 1972 nimellä Farm. Sen alkuperäisjäseniä olivat kitaristi, kosketinsoittaja ja laulaja Jim Moginie, rumpali ja laulaja Rob Hirst sekä basisti Andrew ”Bear” James. Laulusolisti Peter Garrett liittyi yhtyeeseen vuonna 1975 ja kitaristi Martin Rotsey seuraavana vuonna, ja yhtye otti nimekseen Midnight Oil. Alkuvuosina yhtye esiintyi säännöllisesti Sydneyn Royal Antler Hotelissa.[1]

Epäonnistuttuaan saamaan levytyssopimusta yhtyeen jäsenet perustivat oman levymerkin Powerworks, jolla yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Midnight Oil (1978). Yhtye alkoi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja esimerkiksi esiintyi uraaninlouhinnan vastaisessa konsertissa sekä tuki Tiibet-neuvostoa. Se myös vastusti paikallisen musiikkibisneksen epäoikeudenmukaisuutta ja perusti oman lipunvaraustoimiston vastustaakseen paikallisten agenttien ja promoottorien monopolia.[2]

Midnight Oilin toinen albumi Head Injuries (1979) myi kultaa ja tuotti yhtyeen ensimmäisen ykkössinglen Australiassa, ”Cold Cold Change”. Basisti Andrew James jätti yhtyeen terveyssyistä ja hänet korvasi Peter Gifford. Albumi Place Without a Postcard (1981) myi platinaa, ja yhtye sai levytyssopimuksen Yhdysvaltoihin Columbia Recordsille. Vuonna 1984 laulaja Peter Garrett pyrki Australian senaattiin ydinaseriisuntapuolueen listoilta mutta jäi niukasti valitsematta. Yhtye osallistui myös Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa vastustaneeseen Artists United Against Apartheid -projektiin. Sen jälkeen yhtye alkoi puhua Australian alkuperäisasukkaiden kohtaamista vaikeuksista, joita albumi Diesel and Dust (1987) paljolti käsittelee. Albumista tuli yhtyeen kansainvälinen läpimurto, ja siltä otettu hittisingle ”Beds Are Burning” nousi Yhdysvaltain top-20:een.[2]

Basisti Peter Gifford jätti yhtyeen ennen albumia Blue Sky Mining (1990), ja hänen tilalleen tuli Dwayne ”Bones” Hillman. Midnight Oil jatkoi albumien julkaisemista 1990-luvulla ja 2000-luvun ensivuosikymmenellä. Kun se oli julkaissut 14. albuminsa Capricornia (2002), laulusolisti Peter Garrett ilmoitti jättävänsä sen siirtyäkseen kokonaan politiikkaan. Hänestä tuli ensin parlamentaarikko ja vuonna 2007 Australian ympäristö-, perinne- ja taideministeri.[2]

Garrettin lähdettyä Midnight Oilin muutkin jäsenet hajaantuivat tekemään musiikkia omilla tahoillaan. Yhtye teki Garrett mukanaan vuonna 2009 kolme konserttiesiintymistä. Vuonna 2016 kun Garrett oli jo lopettanut poliittisen uransa Midnight Oil ilmoitti suunnittelevansa paluuta konserttilavoille ja studioon vuonna 2017.[2] Paluukiertue alkoi huhtikuussa 2017.[3]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numero jälkimmäisissä suluissa on albumin paras sijoitus Australian listalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Band Midnightoil.com. Viitattu 26.2.2018.
  2. a b c d Jason Ankeny: Midnight Oil Artist Biography AllMusic. Viitattu 26.2.2018.
  3. Midnight Oil Kick Off Reunion With Surprise Syd Pub Show The Music. 10.4.2017. Viitattu 26.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]