Midekamysiini
| |
Midekamysiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| ? | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | ? |
| Moolimassa | ? |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 15 %[1] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 54 minuuttia[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Midekamysiini on seos makrolideihin kuuluvia orgaanisia yhdisteitä. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Midekamysiiniä tuottaa Streptomyces mycarofaciens-aktinobakteeri. Se koostuu neljästä komponentista, joista merkittävin on midekamysiini A1 ja muut ovat midekamysiini A2, midekamysiini A3 ja midekamysiini A4. Midekamysiini on huoneenlämpötilassa valkoista tai väritöntä kiteistä ainetta, joka liukenee muun muassa alkoholeihin, asetoniin, dietyylieetteriin, kloroformiin ja bentseeniin.[2] Midekamysiinin rakenne koostuu makrolidirenkaasta, johon on liittynyt kahdesta sokerista koostuva disakkaridiosa. Midekamysiinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se sitoutuu bakteerien ribosomin 50S-alayksikköön ja estää bakteerien proteiinisynteesin. Lääkeaine on suhteellisen laajakirjoinen ja tehoaa niin grampositivisiin kuin gramnegatiivisiinkin bakteereihin. Teholtaan se on erytromysiiniä heikompi. Midekamysiiniä voidaan käyttää suun tulehdusten ja hengityselinten bakteeri-infektioiden hoidossa.[1][3][4][5]
Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Midekamysiini voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan allergisia iho-oireita ja ruuansulatuskanavan oireita.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Midecamycin DrugBank. Viitattu 15.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1057. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 286. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.1.2021). (englanniksi)
- ↑ Satoshi Omura: Macrolide Antibiotics, s. 381. Academic Press, 2002. ISBN 978-0-12-526451-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2021). (englanniksi)
- ↑ Harold C. Neu: In vitro activity of midecamycin, a new macrolide antibiotic. Antimicrobial Agents and Chemotherapy, 1983, 24. vsk, nro 3, s. 443-444. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Jeffrey K. Aronson: Meyler's Side Effects of Antimicrobial Drugs, s. 860. Elsevier, 2009. ISBN 978-0-444-53272-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2021). (englanniksi)