Metsästysmuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trofeita seinällä.

Metsästysmuisto eli trofee on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, nahka (talja), pää, kallo tai hampaat. Alkuaan trofee (kreikan sanasta tropaion) tarkoitti voitonmerkkiä, viholliselta sotasaaliiksi saatuja lippuja, aseita ynnä muita esineitä, joita sijoitettiin temppeleihin tai muistomerkkeihin.[1] Nykyään trofee-sanaa käytetään lähinnä metsästysharrastukseen liittyvänä ilmaisuna.

Metsästysjärjestöt antavat trofeille niiden kokoon ja laatuun perustuvia pisteitä ja pitävät annetuista pisteistä tilastoja. Niitä arvostellaan virallisissa trofeenäyttelyissä. Suomessa pelkän trofeen takia metsästystä ei pidetä arvossa.

Kansainväliset järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen riistaneuvoston CIC:n (Conseil International de la Chasse et de la Conservation du Gibier) rekisteriin pääsevät trofeet, jotka on pisteytetty järjestön hyväksymässä kansainvälisessä trofeenäyttelyssä. Muita kansainvälisiä järjestöjä ovat Safari Club International, Rowland Ward Records of Big Game ja Boone & Crocket Club.

Suomen näyttely- ja trofeekomissio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen näyttely- ja trofeekomission rekisteriin pääsevät kansainvälisesti hyväksyttyjen lisäksi CIC:n hyväksymissä kansallisissa näyttelyissä pisteytetyt trofeet. Metsästysseurat järjestävät myös epävirallisia trofeenäyttelyitä jäseniensä metsästysmuistoista. Suomen ensimmäinen trofeenäyttely järjestettiin Oulussa 1976.

Pisteytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CIC on määritellyt 328 eri trofeelajia ja niille pistearvot, jotka oikeuttavat johonkin mitaliluokkaan. Mitaliluokkia on kolme: kulta, hopea ja pronssi. Esimerkiksi kallo saa pisteitä siten, että sen pituus ja leveys mitataan millimetrin tarkkuudella ja mitat lasketaan yhteen. Yksi senttimetri vastaa yhtä pistettä. Jos vaikkapa suden kallon kokonaispistemäärä on vähintään 41,0, se pääsee kultaluokkaan.

Monissa trofeelajeissa annetään myös muotopisteitä esimerkiksi karvan pituuden tai kiillon perusteella tai virhepisteitä epäsymmetrisestä muodosta. Nämä pisteet ovat tuomarin näkemyksiä trofeista eivätkä yksiselitteisiä mitattuja tuloksia.

Huijausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trofeiden pisteyttämisiin liittyy myös huijauksia. Tunnetuin tällainen metsästäjä oli Romanian edesmennyt presidentti Nicolae Ceaușescu. Häntä varten kasvatettiin tarhassa hormonien avulla todella suuria riistaeläimiä. Toinen huijaustapa on venyttää kuivumassa olevia eläinten nahkoja suuremmiksi.

Mitaliluokkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa käytettäviä mitaliluokkia ovat:

  • Hirven hankosarvet
  • Hirven lapiosarvet
  • Ilveksen nahka
  • Karhun kallo
  • Karhun nahka
  • Ketun kallo
  • Kuusipeuran sarvet
  • Majavan kallo
  • Metsäkauriin sarvet
  • Metsäpeuran sarvet
  • Muflonin sarvet
  • Mäyrän kallo
  • Saksanhirven sarvet
  • Suden nahka
  • Supikoiran kallo
  • Valkohäntäpeuran sarvet
  • Valkohäntäpeuran epätyypilliset sarvet
  • Villisian hampaat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riista.fi: Trofee
  • Kairikko, Juha K.: Trofeetilastojen kärjessä ahdasta. Jahti 2006:3 s. 43–49

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]