Kannustin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taloustieteen termiä. Kannustin on myös ratsastukseen liittyvä väline.

Kannustin eli insentiivi[1] tarkoittaa taloustieteessä mitä tahansa, mikä motivoi tiettyyn valintaan tai toimintaan.

Taloustiede onkin lähinnä kannustinvaikutusten tutkimista. Tulospalkkio (esimerkiksi johdon optiopalkkio) sekä urakkapalkka ovat tyypillisiä rahallisia kannustimia. Kannustin voi olla myös ei-rahallinen kuten sosiaalinen paine tai arvostus. Kasvumotivaatio on itsensä kehittämiseen liittyvä kannustin.[2]

Sanktio on negatiivinen kannustin. Usein kannustimilla on ikäviä tahattomia vaikutuksia, joten kannustimet pitää kohdentaa mahdollisimman oikein juuri siihen asiaan, mitä halutaan lisätä tai vähentää.

Kierot kannustimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieroksi kannustimeksi (engl. perverse incentive) nimitetään kannustinta, jolla on odottamattomia negatiivisia sivuvaikutuksia.

Sairauspäiväraha lisää sairauspoissaoloja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos sairauspäivärahaa nostetaan 1 prosentilla, sairauspoissaolot lisääntyvät 1,4 prosenttia. 5 %:n korotus aiheuttaisi menetettynä tuotantona arviolta 80 miljoonan euron kansantaloudelliset kustannukset. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Kelan tukemassa tutkimuksessa aineistona olivat Suomen sairauspoissaolot 2002-2012. Myös teorian mukaan korkeampi korvaustaso kannustaa enempään poissaoloon.[3][4]


  1. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK21995/KAK21995Ilmakunnas.pdf
  2. Tikkanen Henrikki: Markkinoinnin johtamisen perusteet : tehtävät, perusprosessit ja markkinointistrategia. Helsinki: Talentum, 2005. 76848968 ISBN 952-14-0893-6, 978-952-14-0893-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.9.2021).
  3. Sairauspäivärahojen suuruudella ja poissaoloilla on selvä yhteys (3/2014, sivu 36) Sosiaalivakuutus. 19.12.2018.
  4. Petri Böckerman, Ohto Kanninen, Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos: A kink that makes you sick: The effect of sick pay on absence. Journal of Applied Econometrics, 13.3.2018. doi:10.1002/jae.2620 Artikkelin verkkoversio.