Metsäkato Indonesiassa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Metsäkato Indonesiassa on puuston ja metsien hävitystä, jota tapahtuu lähes koko Indonesiassa. Hävityksen tahti on kiihtynyt 2000-luvulla: virallisten tilastojen mukaan vuosina 2000-2005 metsää tuhottiin 310 000 hehtaaria vuodessa, vuosina 2006-2010 690 000 hehtaaria vuodessa. Nämä luvut ovat osoittautuneet aliarvioiksi. Uudempien, satelliittitietoja hyödyntävien ja viljellyn ja aarniometsän erottelevien tutkimusten mukaan vuonna 2012 tuhottiin 840 000 hehtaaria luonnontilaista metsää.[1]

Vuonna 2011 Indonesiassa säädettiin hakkuita säätelevä laki. Metsien tuhoutuminen on silti jatkunut, ja tuhoja lisäsisvät vuonna 2015 El Ninoon liittyneet laajat metsäpalot jotka ilmeisesti saivat alkunsa metsänraivauksesta ja kulotuksesta.[2]

Greenpeacen mukaan Indonesian metsäkato oli maailman nopeinta jo vuonna 2007. Indonesia menetti joka tunti 300 jalkapallokentän verran metsää. Metsää hakattiin laittomasti, ja metsämaata raivattiin palmuöljypuille.[3]

Sademetsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sademetsä on Indonesian suurin rikkaus. Sumatralla on suosademetsiä, jotka kasvavat metrien paksun turpeen päällä. Ne ovat maailman suurin yksittäinen hiilivarasto. Suosademetsien hakkuut ja turpeen poltto tekevät Indonesiasta maailman kolmanneksi suurimman kasvihuonepäästöjen aiheuttajan.[4] Indonesian valtio omistaa sademetsiä, mutta alkuperäiskansoilla on ollut käyttöoikeuksia.[5]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indonesian ympäristöministeri Rachmat Witoelar edustai presidentti Susilo Bambang Yudhoyonoa ilmastokokouksessa vuonna 2009. HS kysyi ympäristöministeriltä syyskuussa 2009: Mitä metsäkadolle on tehtävissä? ”Indonesian suurin ongelma on kurin puute. Kyllä täällä tiedetään, mikä on ympäristölle haitallista. Metsiä pitäisi ajatella enemmän hyvinvoinnin ja hiilensidonnan kannalta. Nyt vatsan täyttäminen menee saasteiden vähentämisen edelle.” Elokuussa 2009 säädettiin uusi ympäristölaki, joka ympäristöministerin mukaan lisää YVA-prosesseja, metsien ennallistamista ja antaa ministeriön tutkijoille poliisivaltuuksia. Ministerin mukaan kaivosyhtiöt toimivat rajoituksetta jopa luonnonsuojelualueilla. Uudelleen metsitys maksaisi 10 mrd. €.[6]

Metsäkato[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakattua metsää ja ojankaivuuta tupakkaplantaasilla 1890-1905

Maailmanpankin mukaan palmuöljyn viljely on merkittävä syy metsäkadon kasvuun.[7] Metsäpäätöksissä kylä- tai aluepäälliköitä saattaa uhata jopa vankilatuomiot. Indonesian metsistä on kaskettu viljelymaata kasveille, kuten maissi, riisi, kumipuu ja öljypalmu. Helsingin Sanomien mukaan metsiä ovat hamunneet maanviljelijöiden lisäksi ainakin selluyritykset April ja Sinar Mas. April jakoi paikallisille keksejä ja paaston jälkeisen aterian hyvittelynä kylän viereen tulevasta akaasiaplantaasista.[5]

Indonesian sademetsät ovat maailman kolmanneksi laajimmat Brasilian ja Kongon jälkeen. Metsän pinta-ala on noin neljäsosa Amazonin sademetsästä, mutta vuonna 2012 Indonesia hakkasi laajemman alueen kuin Brasilia. Suhtellinen tuho on maailman suurin.[1]

Down to Earth (ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestö Britanniassa) mukaan paperi- ja selluteollisuus on tärkeä vaikuttaja Indonesian metsäkatoon. Metsä tarjoavat elannon kymmenille miljoonille maalaisille ja alkuperäiskansojen asukkaille. Indonesian metsien monimuotoisuus on suuri. 70 % puunkeruusta on laitonta. Sen lisäksi laajoja luonnonmetsiä kaadetaan laillisesti ja muokataan puuplantaaseiksi sellutehtaille. Puuplantaasit aiheuttavat ekologisia ja sosiaalisia ongelmia.[8]

Etelä-Kalimantan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisten tietojen mukaan Etelä-Kalimantanin maakunnan koko on 3,7 milj. ha ja väestö 3 milj. asukasta. Indonesian metsäministeriön mukaan vuonna 2003 Etelä-Kalimantanin metsäkato oli 3,8 % vuodessa. Metsäosaston mukaan vuonna 1999 Etelä-Kalimantanilla oli virallisesti metsää 1,84 milj. ha ja todellisuudessa 1,14 milj. ha. vuonna 2005. Jos vauhti jatkuisi vakiona 3,8 %/vuosi ja luvut ovat oikeita, vuonna 2013 alueen metsäkato olisi yli 25 % vuoteen 2005 verrattuna ja vuonna 2020 45 %.[8]

Tulvat ja maanvyörymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäkato heikentää maan vedenpidätyskykyä lisäten maanvyöryjä ja tulvia.

Korruptio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korruption ehkäisty on heikkoa Indonesian metsäalalla. Human Rights Watchin mukaan (2010 ja 2009) laittomasta puunkeruusta, korruptiosta tai väärinkäytöksistä vastuulliset henkilöt joutuvat harvoin vastuuseen.[9] Puolet Indonesian puusta kaadettiin laittomasti ja verottomasti vuosina 2003-2006. Tuloja menetettiin yhteensä 2 mrd. dollaria vuonna 2006.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rate of deforestation in Indonesia overtakes Brazil, says study The Guardian. 2014. Viitattu 22.5.2018.
  2. Nithin Coca: Despite Government Pledges, Ravaging of Indonesia’s Forests Continues E360. 22.3.2018. Yale School of Forestry & Environmental Studies. Viitattu 22.5.2018.
  3. YK:n puunistutuskampanja onnistunut yli odotusten, yle 28.11.2007
  4. Jenni Virtanen: Indonesian suosademetsät palavat karrelle. Helsingin Sanomat, 26.9.2009, s. A3. maksullinen verkkoversio Viitattu 22.5.2018.
  5. a b Jenni Virtanen: Sellutehdas selätti Indonesian vanhimman kyläpäällikön. Helsingin Sanomat, 26.9.2009, s. B1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.5.2018.
  6. Jenni Virtanen: Suosademetsät ovat suuri hiilivarasto. Helsingin Sanomat, 26.9.2009, s. B1. maksullinen verkkoversio Viitattu 22.5.2018.
  7. "The Oil for Ape Scandal: How palm oil is threatening the orang-utan" Helen Buckland, Ed Matthew (ed.) 19.9.2005 Summary. Friends of the Earth Trust
  8. a b Betty Tio Minar: "No Chip Mill Without Wood: A study of UFS projects to develop wood chip and paper pulp mills in Kalimantan, Indonesia", Down to Earth, elokuu 2006
  9. World Report 2010 20.1.2010 HRW s. 310
  10. “Wild Money” esittely December 2009 HRW

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]