Messenger (luotain)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee avaruusluotainta. Messengerin muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
MESSENGER
Alkuperäinen nimi MESSENGER
Taiteilijan näkemys Messenger-luotaimesta.
Taiteilijan näkemys Messenger-luotaimesta.
Organisaatio Nasa
Valmistaja Johns Hopkinsin yliopiston Applied Physics Laboratory
Tehtävätyyppi ohilento
satelliitti
Ohilennot Maa, Venus, Merkurius
Kohde Merkurius
Laukaisu 3. elokuuta 2004 kello 7.16 (UTC)
Cape Canaveral Air Force Station
Laukaisualus Delta II
Kohteessa 18. maaliskuuta 2011
Massa 1 093 kg
Teho 450 W
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
ID: 2004-030A

MESSENGER on Nasan valmistama luotain, joka lähetettiin tutkimaan Merkurius-planeettaa 3. elokuuta 2004 kello 7.16 (UTC) Cape Canaveral Air Force Stationistä Delta II -kantoraketilla. Messenger on lyhenne sanoista MErcury Surface, Space ENvironment, GEochemistry and Ranging. Luotain siirtyi Merkuriuksen kiertoradalle 18. maaliskuuta 2011 noin kymmenen vuotta ennen ESAn ja JAXAn Merkurius-luotaimia.[1][2]

Lentorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messenger-luotaimen lentorata.

Messenger lensi noin 8 miljardin kilometrin matkan spiraalilentona Merkuriukseen vajaassa seitsemässä vuodessa. Luotain oli aluksi tarkoitus lähettää matkaan 11. toukokuuta 2004, mutta saman vuoden maaliskuussa Nasa ilmoitti lähtöä siirrettävän saman vuoden elokuuhun. Myöhästymisen johdosta luotaimen matka Merkuriukseen pidentyi kahdella vuodella. Uuden suunnitelman mukaisesti Messenger teki Maan ohilennon vuonna 2005, Venuksen ohilennon lokakuussa 2006 ja uudelleen kesäkuussa 2007. Luotain teki kolme Merkuriuksen ohilentoa tammi- ja lokakuussa 2008 ja syyskuussa 2009. Se asettui onnistuneesti planeettaa kiertävälle radalle 18. maaliskuuta 2011. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Japanin avaruusjärjestön JAXA:n kaksi BepiColombo-luotainta ovat tuolloin vasta testattavina. Niiden matka kohti Merkuriusta alkanee vuoden 2016 aikana.

Luotaimen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messenger Nasan puhdastiloissa.

Messengerin mitoitukset ovat 1,27 m × 0,71 m × 1,05 m. Sitä suojaa auringolta puolikkaan sylinterin muotoinen suoja. Luotaimesta ulottuu 3,6 m:n pituinen magnetometrin pidin. Luotaimen massa on 987,7 kg, josta 607,8 kg on ajoainetta ja heliumia. Luotain on rakennettu pääosin grafiittisyanaattiesterikomposiitista (GRCE). Päämoottorin teho on 645 N, lisäksi luotaimessa on neljä 22 N ohjausmoottoria. Virtaa tuottavat aurinkokennot antavat 450 W Merkuriuksen kiertoradalla.

Luotaimen rakensi Johns Hopkinsin yliopisto. Luotaimessa on kaksi samanlaista lentotietokonetta, Integrated Electronics Module (IEM). Molemmissa on 25 MHz pääsuoritin ja 10 MHz suoritin virheiden havainnointiin. Suorittimet ovat säteilysuojattuja RAD6000-suorittimia, jotka perustuvat IBM:n PowerPC-suorittimiin. Tiedon tallennusta varten luotaimessa on kaksi yhden gigatavun massamuistia.

Luotaimen tieteellinen tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MESSENGER - Sonda.png
Messengerin ottama kuva Merkuriuksen alueista joita ei aikaisemmin ollut nähty.

430 miljoonaa dollaria maksanut Messenger-luotain on ensimmäinen Merkuriukseen lähetetty luotain sitten Nasan Mariner 10:n, joka teki kolme Merkuriuksen ohilentoa vuosina 1974 ja 1975. Messenger kartoittaa yhden (Maan) vuoden ajan planeettaa muun muassa väri- ja stereokuvina, mittaa planeetan geologiaa, kaasukehää, magnetosfääriä ja ytimen rakennetta.

Luotain putosi Merkuriuksen pinnalle polttoaineen loputtua 30. huhtikuuta 2015.

Instrumentit:

  • Mercury Dual Imaging System (MDIS) koostuu kahdesta kamerasta
  • Gamma- ja Neutronispektrometri (GRNS)
  • Magnetometri (MAG)
  • Mercury Laser Altimeter (MLA)on laserkokerusmittari
  • Mercury Atmospheric and Surface Composition Spectrometer (MASCS) tutkii kaaseukehän pa pinnan kemiallista koostumusta
  • Energetic Particle and Plasma Spectrometer (EPPS)
  • X-Ray Spectrometer (XRS). Aluksen aurinkomonitorit ja röntgenverrannollisuuslaskurit ovat suomalaisen Metorex-yrityksen (uusi nimi Oxford Analytical Instruments) toteuttamia.
  • Radio Science (RS)

Ohilennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Merkuriuksen ohilento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luotain teki ensimmäisen Merkuriuksen ohilennon 14. tammikuuta 2008. Ohilento oli historiallinen, sillä kyseessä oli ensimmäinen luotainvierailu Merkuriuksessa 33 vuoteen. Ohilento sujui suunnitelmien mukaisesti, ja Messenger lensi lähimmillään vain 200 kilometrin korkeudella Merkuriuksen pinnasta.

Ohilennon aikana suoritetut mittaukset aloitettiin 13.1.2008 klo 15.00 ja lopetettiin 15.1. klo 17.00 Suomen aikaa. Kaikkiaan lennon aikana otettiin yli 1200 kuvaa ja yli 700 MB mittaustuloksia.[3] Suurin osa kuvista otettiin alueilta, joita Mariner 10 -luotain ei kolmella ohilennollaan saanut kuvatuksi. Siten ohilennon tuottama kuvamateriaali on enimmäkseen ennennäkemätöntä. Kuvien ja tulosten siirtäminen Maahan alkoi, kun mittaukset on saatu päätökseen[4] ja kuvien julkaiseminen aloitettiin pian tämän jälkeen. [5]

Toinen Merkuriuksen ohilento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen Merkuriuksen ohilento tapahtui 6. lokakuuta 2008. Lähimmillään Messenger oli vain 200 kilometrin päässä Merkuriuksesta. Ohilennon aikana kuvattiin edellisen lennon tapaan sitä puolta Merkuriuksesta, jota Mariner 10 ei kuvannut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.spacedaily.com/reports/MESSENGER_Begins_Historic_Orbit_Around_Mercury_999.html
  2. http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/historiallista-merkurius-saa-perjantaina-ensimmaisen-luotaimen-kiertoradalleen.html
  3. Status report
  4. Countdown to MESSENGER's Closest Approach with Mercury
  5. MESSENGER photo releases

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Messenger (luotain).