Meksikondoggilepakko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meksikondoggilepakko
Tadarida brasiliensis.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Doggilepakot Molossidae
Suku: Tadarida
Laji: brasiliensis
Kaksiosainen nimi
Tadarida brasiliensis
(i.Geoffrey, 1824)
Levinneisyyskartta
Tadarida brasiliensis Range.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Meksikondoggilepakko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Meksikondoggilepakko Commonsissa

Meksikondoggilepakko (Tadarida brasiliensis) on keskikokoinen lepakkolaji. Lajin yksilöt ovat tavallisesti noin yhdeksän senttiä pitkiä ja painavat noin 12 - 30 grammaa. Väriltään meksikondoggilepakot ovat tumman ruskeita tai harmaita.

Sen lennon nopeudeksi on mitattu 160 kilometriä tunnissa, enemmän kuin millään muulla eläimellä linnut mukaan lukien. Mittaus tapahtui Texasissa lepakkoon kiinnitetyllä puolen gramman radiolähettimellä.[2] Tuulen nopeutta ei mitattu, joten paikallinen ilmavirta on voinut auttaa tuloksessa ja "ilmanopeus" on voinut olla alempi kuin mitattu "maanopeus".[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikondoggilepakkojen levinneisyys ulottuu Etelä-Oregonista, Etelä-Nebraskasta, Louisianasta, Alabamasta ja Etelä-Carolinasta Keski-Chileen, Keski-Argentiinaan ja Etelä-Brasiliaan asti. Suurin osa meksikondoggilepakoista elää Yhdysvaltojen etelä-osissa kesäisin ja talveksi ne muuttavat 1300:km:n päähän

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen emo saa vain yhden poikasen ja pystyy valtavasta yksilötiheydestä huolimatta tarkasti merkitsemään paikkansa luolassa. Yksilöllinen haju ja yhteysäänet auttavat emoa ja poikasta tunnistamaan toisensa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Barquez, R., Diaz, M., Gonzalez, E., Rodriguez, A., Incháustegui, S. & Arroyo-Cabrales, J.: Tadarida brasiliensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
  2. "Airplane tracking documents the fastest flight speeds recorded for bats" (9 November 2016). Royal Society Open Science 3 (11): 160398. doi:10.1098/rsos.160398. 
  3. "Speedy bat flies at 160km/h, smashing bird speed record" (9 November 2016). New Scientist. Viitattu 11 November 2016. “But not everyone is convinced. Graham Taylor at the University of Oxford says that errors in estimating bat speed by measuring the distance moved between successive positions could be huge. “So I think it would be premature to knock birds off their pedestal as nature's fastest fliers just yet,” he says."These bats are indeed flying very fast at times, but this is based on their ground speed," says Anders Hedenström at the University of Lund in Sweden. "Since they did not measure winds at the place and time where the bats are flying, one can therefore not exclude that the top speeds are not bats flying in a gust."”