Meckelin oireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Meckelin oireyhtymä on autosomissa peittyvästi periytyvä geneettinen sairaus, joka johtaa yleensä kuolleena syntymiseen tai hyvin varhaiseen menehtymiseen pian syntymän jälkeen.

Meckelin oireyhtymä aiheuttaa poikkeavuuksia munuaisissa, maksassa ja aivoissa. Yleensä sikiöllä on ylimääräinen sormi tai varvas.[1]

Meckelin oireyhtymä luetaan osaksi suomalaista tautiperintöä. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 5–7 sikiöllä, ja esiintyvyys on luokkaa 1/15 000.[2] Useimmissa muissa populaatioissa syndrooma on selvästi harvinaisempi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.