Mauno Uusivirta
Mauno Antero Uusivirta (s. 27. syyskuuta 1948 Toholampi) on suomalainen kilpapyöräilijä.[1]
Uusivirta edusti Suomea kolmissa olympialaisissa. Méxicossa 1968 hän sijoittui 100 kilometrin joukkueajossa 19:nneksi yhdessä Raimo Honkasen, Raimo Suikkasen ja Ole Wackströmin kanssa sekä henkilökohtaisessa maantieajossa 46:nneksi. Münchenissä 1972 hän sijoittui 100 kilometrin joukkueajossa 18:nneksi Kalevi Eskelisen, Harry Hannuksen ja Ole Wackströmin kanssa sekä keskeytti henkilökohtaisessa maantieajossa. Moskovassa 1980 hän oli henkilökohtaisessa maantieajossa 38:s.[1]
Uusivirta edusti Suomea useissa MM-kilpailuissa mutta ei saavuttanut merkittävää menestystä. Hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden maantieajossa vuonna 1975. Lisäksi hän sijoittui PM-kilpailuissa yhdeksänneksi vuonna 1967, seitsemänneksi vuonna 1972, kahdeksanneksi vuonna 1973, kuudenneksi vuonna 1974 ja 15:nneksi vuonna 1980.
Seuratasolla "Manu" Uusivirta edusti Kälviän Tarmoa ja Turun Urheiluliittoa.[2] Hän voitti Suomen mestaruuden maantieajossa vuonna 1970, 75 kilometrin joukkueajossa vuonna 1975 sekä radalla neljän kilometrin joukkuetakaa-ajossa vuosina 1971 ja 1975.
Kilpauransa jälkeen Uusivirta on toiminut Turun Urheiluliiton valmentajana.[2] Hänen henkilökohtaisiin valmennettaviinsa on kuulunut muun muassa Jari Lähde.
Päivätyönään Uusivirta oli palomies, eläkkeelle jäätyään hän on toiminut aktiivisesti urheiluseuratoiminnassa.[3]
Uusivirta antoi kesällä 1972 efedriiniä sisältäneen dopingnäytteen. Aine oli peräisin yskänlääkkeestä eikä häntä rangaistu.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 349. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mauno Uusivirta Sports Reference. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 24.11.2013.
- ↑ a b Mauno Uusivirta on polkenut ainakin kolme kertaa maapallon ympäri 2006. Turun Sanomat. Viitattu 24.11.2013.
- ↑ Mauno Uusivirta seuraparlamenttiin 2011. Turun urheiluliitto. Viitattu 24.11.2013.
- ↑ Helsingin Sanomat 10.4.1975, s. 29