Mauno Uusivirta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mauno Antero Uusivirta (s. 27. syyskuuta 1948 Toholampi) on suomalainen kilpapyöräilijä.[1]

Uusivirta edusti Suomea kolmissa olympialaisissa. Méxicossa 1968 hän sijoittui 100 kilometrin joukkueajossa 19:nneksi yhdessä Raimo Honkasen, Raimo Suikkasen ja Ole Wackströmin kanssa sekä henkilökohtaisessa maantieajossa 46:nneksi. Münchenissä 1972 hän sijoittui 100 kilometrin joukkueajossa 18:nneksi Kalevi Eskelisen, Harry Hannuksen ja Ole Wackströmin kanssa sekä keskeytti henkilökohtaisessa maantieajossa. Moskovassa 1980 hän oli henkilökohtaisessa maantieajossa 38:s.[1]

Uusivirta edusti Suomea useissa MM-kilpailuissa mutta ei saavuttanut merkittävää menestystä. Hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden maantieajossa vuonna 1975. Lisäksi hän sijoittui PM-kilpailuissa yhdeksänneksi vuonna 1967, seitsemänneksi vuonna 1972, kahdeksanneksi vuonna 1973, kuudenneksi vuonna 1974 ja 15:nneksi vuonna 1980.

Seuratasolla "Manu" Uusivirta edusti Kälviän Tarmoa ja Turun Urheiluliittoa.[2] Hän voitti Suomen mestaruuden maantieajossa vuonna 1970, 75 kilometrin joukkueajossa vuonna 1975 sekä radalla neljän kilometrin joukkuetakaa-ajossa vuosina 1971 ja 1975.

Kilpauransa jälkeen Uusivirta on toiminut Turun Pyöräilyliiton valmentajana.[2] Hänen henkilökohtaisiin valmennettaviinsa on kuulunut muun muassa Jari Lähde.

Päivätyönään Uusivirta oli palomies, eläkkeelle jäätyään hän on toiminut aktiivisesti urheiluseuratoiminnassa.[3]

Uusivirta antoi kesällä 1972 efedriiniä sisältäneen dopingnäytteen. Aine oli peräisin yskänlääkkeestä eikä häntä rangaistu.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 349. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mauno Uusivirta Sports Reference. Viitattu 24.11.2013.
  2. a b Mauno Uusivirta on polkenut ainakin kolme kertaa maapallon ympäri 2006. Turun Sanomat. Viitattu 24.11.2013.
  3. Mauno Uusivirta seuraparlamenttiin 2011. Turun urheiluliitto. Viitattu 24.11.2013.
  4. Helsingin Sanomat 10.4.1975, s. 29