Matti Paavilainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Kansanedustaja Matti Paavilaisesta on eri artikkeli.

Matti Paavilainen (s. 12. elokuuta 1932 Helsinki) on Kotkassa asuva kirjailija, runoilija ja kirjallisuuskriitikko.

Matti Paavilainen on Suomen ensimmäinen kirjallisuuden läänintaiteilija, hän hoiti virkaa kahdentoista vuoden ajan entisessä Kymen läänissä 1972–1984, toimipaikkanaan Kotka. Uuden Suomen kirjallisuuskriitikkona hän toimi 1979–1991.

Kirjallisuuden professori Juhani Niemi on teoksessaan Kirjailijoita ja epäkirjailijoita (1983) arvioinut, ettei Paavilainen vastaa vallitsevaa kuvaa suomalaisesta runoilijasta.

»Hän näyttää runoutemme suuntien keskellä liikkuneen yleensä akanvirrassa. Kun muut 1960-luvun debytantit kirjoittivat käyttölyriikkaa, Matti Paavilainen sepitti koukeroista kulttuurirunoa, leikki sanoilla ja käsitteillä. 1970-luvulla suomalaisen lyriikan kaavoittuessa paljolti silmän runoudeksi, luonnon- ja arjenläheisten visioiden kirjaamiseksi, Paavilainen on luonut oman mietteliäänpuheliaan ilmaisunsa. Runoissaan hän paljolti abstrahoi, filosofoi, viisastelee siinä missä muut näyttävät kuvin, käyttävät kamerakulmia. Tultaessa 1980-luvulle Paavilaisen runopuhe on yhä enemmän intiimistynyt. Nostalgiat ovat Paavilaisen runouden käyttövoima laajemminkin kuin vain yksilöllisellä tasolla. Varsinkin Unohduksen huvilat - valtionpalkinnon saanut runokokoelma - sekoittaa omaleimaisesti menneisyyden mielikuvia, myyttejä ja todellisuutta.[1]»

Paavilainen sai J. H. Erkon palkinnon 1964 ja valtion kirjallisuuspalkinnon 1982.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sukukartta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1964.
  • Kleptomaani. Novellikokoelma. Helsinki: Kirjayhtymä, 1965.
  • Kohtauksia tulevasta elämästä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1966.
  • Mihin maailma tapahtuu. Helsinki: Kirjayhtymä, 1968.
  • Joka hetki perillä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1969.
  • Paluu (tv-näytelmä, 1969)
  • Muistoja Pohjolasta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1970.
  • Kaupunki enemmän kuin kohtalo. Helsinki: Kirjayhtymä, 1972. ISBN 951-26-0186-9.
  • Tunnustuksia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0975-4.
  • Tunteita suuressa sylissä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1975. ISBN 951-26-1122-8.
  • Kallistuva valta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1549-5.
  • Toinen jalka haudassa. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1770-6.
  • Vanhanaikaisia tunteita. Helsinki: Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-2009-X.
  • Unohduksen huvilat. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2160-6.
  • Tajunnan vihannat. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-2179-7.
  • Palapeli. Helsinki: Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2437-0.
  • Vapauden aika. Novellikokoelma. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2722-1.
  • En muista, mistä puhut. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2706-X.
  • Elämäni hetket. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-2755-8.
  • Minun peltoni, minun maani. Espoo: Weilin+Göös, 1987. ISBN 951-35-4291-2.
  • Unissa ei voi nukkua. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3310-0.
  • Koko elämä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3533-2.
  • Juhlakausi. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1991. ISBN 951-20-3784-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhani Niemi: Kirjailijoita ja epäkirjailijoita: pikakuvia aikalaisista, s. 81–88. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983. ISBN 951-717-332-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]