Matti Lång
Matti Aleksander Lång (25. lokakuuta 1913 Hollola – 26. lokakuuta 1943 Hämeenlinna) oli suomalainen kommunisti ja desantti.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työläisperheeseen syntynyt Lång opiskeli kansakoulun jälkeen Lahden kotiteollisuuskoulussa ja työskenteli myöhemmin muurarina. Vuonna 1929 Lång liittyi Lahden Nuorten työläisten opintoyhdistykseen ja sen lakkauttamisen jälkeen 1930 lähti mukaan Kommunistisen nuorisoliiton toimintaan. Lång pidätettiin heinäkuussa 1933 ja hän sai 1 vuoden 8 kuukauden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta. Vapauduttuaan Lång jatkoi toimintaansa vasemmisotlaisissa järjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeessä. Talvisodan ajan hän piileskeli maaseudulla. Välirauhan aikana kesällä 1940 Lång oli perustamassa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Lahden osastoa. Joulukuussa 1940 viranomaiset laittoivat Långin turvasäilöön.[1]
Desanttina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan käynnistyttyä turvasäilössä olleet kommunistit lähetettiin rintamalle niin sanotun Pärmin pataljoonan riveissä. Osaston saavuttua etulinjaan Vuohtjärvelle 13. syyskuuta 1941 Lång loikkasi heti Neuvostoliiton puolelle. Lång sai tiedustelukoulutuksen Moskovan lähellä ja syyskesällä 1942 hänet pudotettiin Hollolan metsiin. Hän hakeutui aluksi kotikulmilleen Lotilaan, mutta paikka oli jo viranomaisten tarkkailussa, joten Långin oli pakko siirtyä piileskelemään Lahden pohjoispuolelle Soltinjärven maastoon. Valtiollinen poliisi pääsi kuitenkin Långin jäljille ja hänet etsintäkuulutettiin Poliisisanomissa.[1]
Långin korsu paljastui 13. joulukuuta 1942, jolloin kolme metsästäjää ilmoitti nähneensä kaksi suomalaiseen sotilaspukuun pukeutunutta miestä. Paikalle lähetettiin kolme poliisia, joihin liittyivät myös ilmoituksen tehneet metsästäjät. Jälkiä seuratessaan komisario Leevi Koskimaa joutui eroon ryhmästä ja päätyi korsulle, jolloin kiven takana piileskellyt Lång ampui häntä pistoolilla rintaan ja Koskimaa kuoli välittömästi.[2] Nyt Lahden varuskunta hälytettiin etsimään ampujaa. Lång piileskeli yön heinäladossa ja kohtasi seuraavana iltana etsijät maantiellä Ahtialan lähistöllä. Lång yritti räjäyttää käsikranaatin, joka kuitenkin jäi suutariksi. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan metsään etsintäpartion maastouduttua ojanpohjalle.[1]
Lång pakoili metsässä parin viikon ajan, kunnes pääsi talveksi turvaan Kärpäsen kaupunginosaan, josta hän keväällä muutti työmies Enroosin taloon Kilpiäiseen. Toukokuussa 1943 Lång sai yhteyden Helsinkiin pudotettuun Risto Westerlundiin. Tämän kautta Lång sai yhteyden Helsingissä asuneeseen tyttöystäväänsä, joka toimitti hänelle elintarvikkeita ja tupakkaa. Tyttöystävä toimi myös Långin ja Westelundin välisenä yhteyshenkilönä toimittaen Långin hankkimia tietoja Westerlundille, jotka tämä puolestaan sähkötti Moskovaan. Kesäkuussa Lång sai Westerlundilta myös oman radion. Långista julkaistiin uusi etsintäkuulutus, jossa hänestä luvattiin 20 000 markan palkkio.[1] Långin yhteysmiehenä Lahdessa toimi Betty Peltosen kihalttu Onni Kyrölä, joka pidätettiin ja myöhemmin hän kuoli kuulusteluissa tapahtuneen pahoinpitelyn seurauksena.[3]
Pidätys ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valpo sai lopulta selville Långin olinpaikan ja häntä lähdettiin pidättämään 40 miehen voimin 1. lokakuuta 1943. Valpon ja Päämajan valvontaosaston miehet piirittivät Enroosin talon, jonka yläkerrassa Lång nukkui. Långin havahduttua syntyi tulitaistelu, jonka yhteydessä Lång heitti eteiseen päässeiden pidättäjien keskelle portaikosta käsikranaatin. Ammusten loputtua Lång hyppäsi ulos yläkerran ikkunasta ja juoksi kohti läheistä metsikköä, mutta haavoittui konepistoolin luodeista vatsaansa ja selkärankaansa.[1]
Tajuton Lång vietiin sairaalahoitoon. Alaruumiistaan halvaantunut Lång vaikeni kuulusteluissa täysin ja 11. lokakuuta hänet siirrettiin Hämeenlinnan keskusvankilaan, jossa sotilastiedustelu jatkoi kuulusteluja. Lång kuoli lopulta vammoihinsa 26. lokakuuta 1943. Hieman ennen kuolemaa Långin luonaan vieraili lapsuudentoveri pastori Ensio Partanen, jonka välityksellä Lång välitti viimeisen viestin veljelleen. Lång pyysi kertomaan, että oli kestänyt loppuun asti aatteelleen uskollisena.[1] Långin ruumis haudattiin läheiselle suolle, mutta jatkosodan jälkeen Valvontakomissio vaati viranomaisia etsimään ruumiin ja hautaamaan sen uudelleen. Joulukuussa 1944 Lång haudattiin Metelinmäen hautausmaalle, jossa hänen hautajaisiinsa osallistui 2 000 saattajaa.[4]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Långin veli oli kansanedustaja Toivo Lång.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Långin elämää seurataan Timo Sandbergin kirjoittamassa kuusiosaisessa Lahti-sarjassa. Hän on vuonna 2021 ilmestyneen romaanin Desantti päähenkilö.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Rislakki, Jukka: Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944, s. 104–108. Helsinki: Love Kirjat, 1985. ISBN 951-83509-9-X.
- ↑ Satamo, Vesa: Poliisikunnan uhri isänmaalle 1939–1945, s. 46–47. Poliisipäällystön tutkinto nro 8. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Selin, Sakari: Betty Maria Peltonen – mitä EK-Valpon kansio kertoo Me muistamme.... 1.10.1997. Kansan Sivistystyön Liitto. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ Rislakki 1985, s. 159.
- ↑ Hirvasnoro, Kai: Ryömäläisten jatkosota – Timo Sandbergin uutuudessa ollaan suomalaisten poliittisten vankien keskitysleirissä 28.3.2021. Kansan Uutiset. Viitattu 12.11.2021.