Matoksi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matoksi[1] (ven. Матокса, Matoksa, aikaisemmin myös Александровка, Aleksandrovka) on kylä ja entinen ortodoksiseurakunta Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Karjalankannaksen eteläosassa Vuoleenjoen rannalla entisen Vuoleen luterilaisen seurakunnan alueella.

1400–1500-luvulla Matoksin seutu kuului inkerikkojen asuttamaan Novgorodin Vatjan viidenneksen Pähkinälinnan läänin Kuivaisin pogostaan. Ruotsalaisten vallattua Inkerin 1600-luvun alussa valtaosa alkuperäisväestöstä pakeni Venäjälle ja tilalle muutti luterilaisia inkerinsuomalaisia. Kuivaisin ja Vaskelan tienoille jäi kuitenkin myös pieni joukko inkerikkoja, joihin kuuluivat Pohjois-Inkerin kuuluisimmat runonlaulajat Larin Paraske ja Ontropo Melnikov.[2]

Matoksin ortodoksinen seurakunta perustettiin 1700-luvun puolivälissä. Vuonna 1797 entisen palaneen puukirkon tilalle rakennettiin paikallisen tilanomistajan kreivi Ostermanin rahoittama kivinen Aleksanteri Nevalaisen kirkko. Vuonna 1849 kirkon hautausmaalle siirrettiin Toksovan Purnun (ven. Пурново, Purnovo) kylästä vanha tsasouna, jossa oli seudun ortodoksien kunnioittama Pyhän Nikolaoksen ikoni.[3]

1800-luvun puolivälissä Matoksin seurakuntaan kuuluivat kaikki Pietarin ja Pähkinälinnan kihlakuntien inkerikot, yhteensä noin 700 henkeä. Lisäksi sen jäseninä oli saman verran Suomen puolen Raudun ja Sakkolan pitäjien ortodokseja,[4] jotka myöhemmin muodostivat itsenäisen Palkealan seurakunnan.

1880-luvulla seurakuntaan kuului reilut 300 inkerikkoa, jotka asuivat 17 kylässä. Lisäksi sen jäseninä oli tilanomistajien työntekijöitä, lastenkodin kasvatteja ja muutamia kauppiaita. Talonpoikien kerrottiin käyvän myös seudun luterilaisissa kirkoissa, joiden jumalanpalvelusta he paremmin ymmärsivät. Inkerikot eivät myöskään aina noudattaneet paastoja tai osallistuneet ristisaattoihin ja pyhiinvaelluksiin. Valtaosa heistä oli lukutaidottomia.[3]

Nykyään Matoksin kirkosta on jäljellä vain perustukset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 142. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.): Inkeri: historia, kansa, kulttuuri, s. 322–323. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991. ISBN 951-717-668-6.
  3. a b Kertomus Matoksin seurakunnasta Viitattu 22.8.2008. (venäjäksi)
  4. v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 42–43. St.-Petersburg: {{{Julkaisija}}}, 1867.