Martti Viluksela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Johannes Viluksela, vuoteen 1907 Olin (8. lokakuuta 1889 Lehtimäki[1]5. toukokuuta 1963 Helsinki[2]) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka toimi yli 40 vuoden ajan rautateiden rakentamisen parissa, vuodesta 1931 koko Suomen ratahankkeissa ja vuodesta 1936 rautateiden rakentamisesta vastanneen rautatiehallituksen rakentamisosaston päällikkönä.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martti Vilukselan vanhemmat olivat kappalainen Fredrik Viluksela ja Aiva Salome Cannelin ja puoliso vuodesta 1916 Alice Berner. Viluksela tuli ylioppilaaksi 1909 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1914. Hän oli Valtionrautateiden ylimääräinen insinööri 1915–1916 ja sitten tie- ja vesirakennusten ylihallituksen palveluksessa Petsamon maantierakennusosaston insinööri 1916–1918. Tämän jälkeen Viluksela toimi rautatietutkijana ja osastoinsinöörinä, Oulun-Nurmeksen, Turun-Uudenkaupungin ja Viipurin-Koiviston ratojen rakentamispäällikkö hän oli 1924–1931. Valtionrautateiden 2. luokan ratainsinööriksi Viluksela nimitettiin 1923 ja 1. luokan ratainsinööriksi 1925. Rautatiehallituksen ratarakentamisosaston apulaisjohtajana hän toimi vuodesta 1931 ja johtajana 1935–1957. Jatkosodan aikana Viluksela oli päämajan rautatieosaston päällikkö. Vilukselalla oli runsaasti luottamustoimia ja asiantuntijatehtäviä, hän julkaisi alaltaan useita julkaisuja ja oli muun muassa Tekniikan käsikirjan toimittaja. Hänen kunniakseen lyötätettiin mitali 1954 ja hänelle myönnettiin palveluksistaan kunniamerkki 1955. Eläkkeellä Viluksela toimi Maastotutkimus-yhtiön johtajana.[1][2][3]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Urakalla suoritettavien pengerrystöiden hinnoittelusta rautatierakennuksilla, 1936
  • Teknilliset määräykset rautatien rakentamisesta, 1937
  • Rautatierakennuksien työn järjestelystä, 1937
  • Uudet radat, 1937
  • Rautatierakennusosasto, 1937
  • Rautateiden rakennuksen työkoneista ja niiden käyttökustannuksista, 1941
  • Liikenteen vaikutus rautatien kunnossapitokustannuksiin, 1942
  • Piirteitä maamme rautateiden rakennuksesta ja kehityksestä, 1946
  • Heinolan–Lelkolan ja Lahden–Loviisan rautatiekysymysten nykyinen vaihe: johtaja, dipl. ins. M. Vilukselan Lahden kauppakamarin syyskokouksessa 24. 11. 1955 pitämä esitelmä, 1956
  • Jyväskylän–Jämsänkosken rautatie ja sen antama taloudellinen tulos, 1960
  • Uudenkaupungin–Peipohjan rautatie ja sen taloudellinen kannattavuus, 1961
  • Riihimäen-Forssan-Loimaan rautatie ja sen kannattavuus, 1962

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 977 (Viitattu 3.6.2019)
  2. a b Diplomi-insinööri M. Viluksela kuollut. Helsingin Sanomat, 8.5.1963, s. 12.
  3. I. Havu, L. Arvi P. Poijärvi, K. J. Immonen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1960, s. 1035–1036. Helsinki: Otava, 1960.