Martti Nisonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Johannes Nisonen (12. syyskuuta 1891 Pori5. joulukuuta 1946 Hancock, Michigan, Yhdysvallat[1]) oli suomalainen säveltäjä, urkuri, musiikinopettaja ja näytelmäkirjailija.

Martti Nisonen opiskeli nuoruudessaan Helsingin musiikkiopistossa ja työskenteli samaan aikaan pianistina helsinkiläisissä elokuvateattereissa. 1910-luvun alkuvuosina hän herätti huomiota kirjoittamalla musiikkinäytelmiä ja pienimuotoisia operetteja, joita hän esitti yhdessä Pasi Jääskeläisen ja J. Alfred Tannerin kanssa mykkäelokuvien väliajoilla. Vuoden 1913 aikana Nisonen toimi Jääskeläisen perustaman "Suomalaisen Operettikiertueen" pianistina. 1920-luvun alussa musiikkikustantamo R. E. Westerlund julkaisi sarjan "Martti Nisosen suosittuja lauluja: kansanomaisia sävelmiä ja suomalaisia kupletteja".[2]

Nisonen muutti vuonna 1922 Suomesta Yhdysvaltoihin ja hän toimi musiikinopettajana Suomi Collegessa Hancockissa Michiganissa. [3]

Nisonen teki myös käsikirjoituksen ja musiikin elokuvaan Sunnuntaimetsästäjät.

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aavikon lapsia : operetti. Esitetty 1914–1917 välillä
  • Suomalaisen cowboyn laulu
  • Helsinkiläisen elämä
  • Kevätlaulu operetista Meidän on nuoruus
  • Kylällä soitto soi
  • Pois sormet
  • Suomi college 1896-1946 : musiikki-dramaattinen esitys ; kirj. ja säv. Martti Nisonen. Hancock, Michigan 1946

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suutelugulassit. 1922

Muuta kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Musiikki-opin alkeet / Elementary course in musical theory ; translated by John Wargelin. Suom.lut kustannusliike, Hancock, Michigan 1925
  • Suomalaisen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusjärjestys ; toim. Martti Nisonen, S. V. Autere ja John Wargelin. Suomalais-luterilainen kustannusliike, Hancock, Michigan 1934

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 340. Helsinki: Otava, 1948.
  2. Reino Hirviseppä: Hupilaulun taitajia, s. 108–110. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1969.
  3. Ellis Island Foundation Viitattu 28.9.2012.