Martin Tranmæl
| Martin Tranmæl | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. kesäkuuta 1879 Melhus, Norja |
| Kuollut | 11. heinäkuuta 1967 (88 vuotta) Oslo, Norja |
| Ammatti | poliitikko, toimittaja |
| Poliitikko | |
| Puolue | Työväenpuolue |
Martin Olsen Tranmæl (27. kesäkuuta 1879 Melhus – 11. heinäkuuta 1967 Oslo) oli norjalainen toimittaja ja työväenpuolueen poliitikko. Hän oli 1920-luvulta alkaen puolueen keskeisimpiä hahmoja ja toimi muun muassa sen pääsihteerinä ja Arbeiderbladetin päätoimittajana.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tranmæl oli kotoisin Melhusista. Hänen lapsuudenkodissaan keskusteltiin paljon politiikasta, ja nuori Tranmæl luki ahkerasti kirjoja, erityisesti historiaa ja kaunokirjallisuutta. Hän liittyi työväenpuolueeseen ja oli vuonna 1899 mukana perustamassa Ny Tid -puoluelehteä Trondheimissa. Vuoden 1905 Tranmæl vietti Yhdysvalloissa perehtyen paikalliseen työväenliikkeeseen ja marxilaiseen teoriaan. Myöhemmin hän kierteli myös Euroopassa. Tranmæl omaksui suoran toiminnan aatemaailman ja vastusti reformismia.[1]
Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuoden 1918 puoluekokouksessa Tranmæl kuului radikaaliin oppositioryhmittymään, joka nousi valtaan ja vei työväenpuolueen Kominternin jäseneksi. Tämä johti puolueen jakautumiseen, kun vähemmistöön jääneet perustivat Norjan sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen. Tranmæl ajautui pian erimielisyyksiin sekä puoluejohdon että Kominternin vaatimusten kanssa. Hänen onnistui saada vuoden 1923 ylimääräisessä puoluekokouksessa enemmistö äänestämään eroa Kominternista, minkä jälkeen Neuvostoliitolle uskollinen siipi perusti Norjan kommunistisen puolueen.[1]
Vuonna 1924 Tranmæl valittin kansanedustajaksi suurkäräjille, mutta hän ei innostunut toimesta ja kieltäytyi asettumasta ehdolle seuraavissa vaaleissa. Kun sosiaalidemokraattiset puolueet palasivat yhteen vuonna 1927 ja Landsorganisasjonen (LO) palasi tekemään sen kanssa yhteistyötä, nousi Tranmæl erittäin keskeiseen asemaan: hän oli jäsenenä puolueen keskushallituksessa ja LO:n sihteeristössä sekä puoluelehden päätoimittaja. Johan Nygaardsvoldin noustua pääministeriksi vuonna 1935 Tranmælin vaikutusvalta väheni jonkin verran, kun painopiste siirtyi hallitukseen. Fasistien päästyä valtaan useissa Euroopan maissa Tranmæl ryhtyi 1930-luvun lopulla puhumaan puolustusmäärärahojen kasvattamisen puolesta. Talvisodan aikana hän oli mukana työväenliikkeen komiteassa, joka keräsi avustuksia Suomelle. Norjan miehitys ajoi Tranmælin pakolaiseksi Ruotsiin, jossa hän kierteli puhumassa Norjan auttamisen puolesta. Sodan jälkeen hän oli vaikuttamassa työväenpuolueen uuteen talouspolitiikkaan ja kommunisminvastaisuuteen. Hän jäi eläkkeelle Arbeiderbladetin päätoimittajan virasta vuonna 1949, mutta jatkoi politiikan kommentointia vakiopalstallaan ja oli puolueen keskushallituksen jäsen vuoteen 1963. Tranmæl kannatti Norjan liittymistä Euroopan unionin edeltäjään Euroopan talousyhteisöön.[1]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
Tranmæliä esittävä patsas Sørmarka-kurssikeskuksen edustalla Nordre Follossa. -
Tranmælin hauta Vår Frelsers gravlund -hautausmaalla Oslossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Bjørgum, Jorunn: Martin Tranmæl Store norske leksikon. 24.11.2023. Viitattu 31.1.2024. (norjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martin Tranmæl Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
