Marsin vuodenajat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marsin kuva otettuna Hubblen avaruuskaukoputkella vuoden 2001 oppositiossa. Kuvan ottohetkellä heinäkuun puolivälissä 2001 vuodenaika on 26. kesäkuuta Marsin ollessa paikassa noin Ls=185°.

Marsin vuodenajat ovat sen akselin kallistuman takia toistuvia vuosittaisia ajanjaksoja, jolloin planetaarinen säätila muuttuu. Marsilla on on Maan tapaan neljä vuodenaikaa.[1] Marsin vuodenajat havaitaan muutoksista pohjoisessa ja eteläisessä napalakissa, pilvissä ja tumman pölyn vaelluksena Marsin pinnalla vuodenaikatuulien mukaan. Marsissa tapahtuu säämuutoksia helposti, koska sen ohut ilmakehä on herkkä vesihöyry- ja hiilidioksidipitoisuuden muutoksille.

Marsin vuoden pituus on 1,88 Maan vuotta eli noin 687 Maan päivää. Siten vuodenajat Marsissa ovat Maan vuodenaikoja pidempiä. Marsin vuorokausi sol (24 tuntia, 39 minuuttia ja 36 sekuntia)[2] on hieman Maan vuorokautta pidempi. Marsin solia kohti tulee keskimäärin 371 kaloria/cm2/solselvennä säteilyä, kun taas Maahan 839 cal/cm2/päiväselvennä. Ero johtuu siitä, että Mars on keskimäärin 1,52 kertaa niin kaukana Auringosta kuin maa.[3]. Kun lisäksi Marsin harvan kaasukehän aiheuttama kasvihuoneilmiö on vähäinen, on Marsin ilmasto huomattavasti Maan ilmastoa kylmempi.

Marsin vuodenaikoihin vaikuttaa lähinnä planeetan akselin on kaltevuus sen ratatasoon nähden. Koska planeetan akseli osoittaa planeetan ratakierroksen aikana aina samaan suuntaan, Aurinko lämmittää välillä enemmän planeetan pohjoista, välillä enemmän eteläistä pallonpuoliskoa. Marsin soikean radan takia sen etäisyys Auringosta vaihtelee välillä 1,38-1,66 AU ja eksentrisyys on näin ollen 0,093. Marsin ollessa soikean radan takia kauempana Auringosta se liikkuu hitaammin ja etelässä on talvi. Siksi Marsin eteläisen pallonpuoliskon talvi on kylmempi ja pidempi (177 solia) kuin pohjoisen talvi (156 solia). Siten Marsin eteläinen napalakki kasvaa talvella suuremmaksi kuin pohjoinen napalakki. Marsin radan soikeus ja asento muuttavat myös pallonpuoliskojen keväiden pituutta siten, että Marsin pohjoisen kevät on pitkä (194 solia) ja eteläinen kevät lyhyt (142 solia)[4].

Kiertoradan vaikutus vuodenaikoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsin yleistä vuodenaikaa kuvataan pituusasteella Ls, joka ilmaisee Marsin sijainnin Aurinkoa kiertävällä radallaan. Ls on 0°, kun pohjoisessa on kevätpäiväntasaus ja etelässä syyspäiväntasaus (päivä ja yö yhtä pitkät). Ls:n muutoksen myötä muuttuvat Marsin akselin suunta Auringon suhteen sekä Marsin ja Auringon välinen etäisyys, koska Mars kiertää Aurinkoa melko soikealla radalla akseli kallellaan tiettyä taivaanpallon kohtaa kohti. Marsin sijainti radallaan ja vuodenaika on siis sidoksissa toisiinsa. Vuoden kierron kuluessa astelukema Ls ensin kasvaa ja saavutettuaan 360° astetta (Marsin kierrettyä radallaan täyden ympyrän) Ls nollautuu.

Longitudi
Ls
Marsin etäisyys
Auringosta
AU
Pohjoinen Eteläinen
0° (360°) 1,56 kevätpäiväntasaus syyspäiväntasaus
90° 1,65 kesäpäivänseisaus talvipäivänseisaus
180° 1,45 syyspäiväntasaus kevätpäiväntasaus
270 1,38[5] talvipäivänseisaus kesäpäivänseisaus

Mars on perihelissä eli lähimpänä Aurinkoa pohjoisen talvella (etelän kesällä) sijainnissa Ls = 250,87° saaden 1,45-kertaisen määrän Auringon säteilyä verrattuna radan etäisimmässä paikassa olevaan apheliin, joka on pohjoisen kesällä (etelän talvella) sijainnissa Ls = 70,87°.[6] Juuri perihelin jälkeen Marsin ollessa sijainnissa Ls=260° alkaa Marsin pahin pölymyrskykausi. Pölymyrskyjä on Marsissa noin välillä Ls=250-355°[7][8]

Vuodenaikojen vaikutus napalakkeihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Marsin napalakit

Vuodenajat vaikuttavat Marsin napalakkeihin kasvattaen ja kutistaen näitä siten, että talvisin napalakit ovat suurempia ja kesäisin pienempiä. Eteläisen ja pohjoisen puoliskon vuodenajat ovat vastakkaiset.[9]

Pohjoinen napalakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsin pohjoinen hiilidioksidinapalakki alkaa kasvaa syyspäiväntasauksen tienoilla (Ls 180°) kasvaen laajimmilleen (Ls 325°) ja on taas sublimoitunut takaisin kaasukehään Marsin asemassa Ls 70°.[10]

Eteläinen napalakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsin eteläinen napalakki laajenee jopa eteläiselle leveydelle 50°.[10] Eteläinen hiilidioksidinapalakki alkaa kasvaa Marsin etelän syksyllä, kun Ls=45°, on suurimmillaan kevättalvella, kun Ls=145° ja on sublimoitunut takaisin alkukesästä kaasukehään, kun Ls=235°[10].

Marsin kaasukehän paineenvaihtelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsin "ilmanpaine" eli kaasukehänpaine vaihtelee, kun Marsin kaasukehän hiilidioksidi sitoutuu vuodenajan mukaan jompaankumpaan napalakkiin. Alla olevassa taulukossa on Viking Lander 1:n vuoden aikana mittaama Marsin ilmanpaine, joka näytäisi vaihtelevan seitsemästä melkein yhdeksään millibaariin.[5]

päivä paine (mbar)
0 8,0
57 8,25
114 8,4
172 7,75
229 7,0
286 6,9
343 7,25
400 8,0
458 8,8
515 8,9
572 8,5
629 8,0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jay M. Pasachoff & Alexei V. Filippenko: The Cosmos: Astronomy in the New Millennium, s. 141. Cengage Learning, 2007. ISBN 9780495013037. (englanniksi)
  2. Erik Gregersen: The Inner Solar System: The Sun, Mercury, Venus, Earth, and Mars, s. 207. The Rosen Publishing Group, 2009. ISBN 9781615300501. (englanniksi)
  3. Paul Raundsepp (toim.), Ari-Matti Harri et al.: Suuntana Mars!, s. 14. Taulukko Keskeisiä perustietoja. Helsinki: Raud Publishing Ltd., 1993. ISBN 952-9689-01-2.
  4. Suuntana Mars!, s. 36.
  5. a b Mike Caplinger: Seasons on Mars 1994. Malin Space Science Systems. (englanniksi)
  6. William Sheehan: The Planet Mars, A History of Observation and Discovery (Chapter 4) The University of Arizona Press. (englanniksi)
  7. Martian Seasons and Solar Longitude The Mars Climate Database. (englanniksi)
  8. Communications in Mars Observations: The Seasons of Dusts 25.5.2007. (englanniksi)
  9. Robin Kerrod: Mars, s. 20. Lerner Publications, 2000. ISBN 9780822539063. (englanniksi)
  10. a b c Zuber & Smith: VARIATIONS IN THE MASSES OF THE SEASONAL POLAR ICECAPS OVER 3 MARS YEARS (pdf) Fourth Mars Polar Science Conference. 2006. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]