Markivka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markivka
Марківка
Markivkan taajamaa (2011).
Markivkan taajamaa (2011).
vaakuna
vaakuna

Markivka

Koordinaatit: 49.5204°N, 39.5717°E

Valtio Ukraina
Alue Luhanskin alue
Piiri Starobilskin piiri
Kaupunkityyppiseksi taajamaksi 1960
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 15,88 km²
Väkiluku (2021)  ([2]) 5 586









Markivka (ukr. Марківка) on kaupunkityyppinen taajama Ukrainan Luhanskin alueen pohjoisosassa Starobilskin piirissä.[1][2][3] Taajama sijaitsee noin 125 kilometriä aluekeskus Luhanskista pohjoiseen ja 69 kilometriä piirikeskus Starobilskin keskustasta koilliseen. Venäjän rajalle on 18 kilometriä.[1][4]

Ukrainan tilastokeskus arvioi taajaman väkiluvuksi 5 586 asukasta vuoden 2021 alussa.[2] Vuonna 2001 Markivkan väkiluku oli 7 361. Väestö on etniseltä taustaltaan pääosin ukrainalaisia.[1]

Paikkakunta sai kaupunkityyppisen taajaman aseman vuonna 1960.[1] Markivka oli Markivkan piirin hallintokeskus heinäkuuhun 2020 saakka.[1][3] Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksessa taajama (ja aiempi piiri) liitettiin alueeltaan kasvaneeseen Starobilskin piiriin.[3]

Venäjän hyökkäyssodan (2022-) alkuvaiheessa taajama miehitettiin. Esimerkiksi Markivkan vuonna 2020 valittu pormestari Ihor Dzjuba ryhtyi yhteistyöhön venäläisten miehittäjien kanssa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f L. M. Skyrtatš: Markivka (Марківка) Entsyklopedija Sutšasnoja Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2018. Viitattu 17.10.2022. (ukrainaksi)
  2. a b c Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 17.10.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  3. a b c Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 17.10.2022. (ukrainaksi)
  4. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 149. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  5. Olena Roshchina: Four mayors turned out to be traitors in the Luhansk region - the Head of the Regional Military Administration 3.4.2022. Ukrayinska Pravda, pravda.com.ua. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]