Mark Ermler
Mark Ermler (5. toukokuuta 1932 Leningrad – 12. huhtikuuta 2002) oli venäläinen kapellimestari.[1][2] Hän tuli maassaan tunnetuksi etenkin johtamistaan ooppera- ja balettiesityksistä Bolšoi-teatterissa.[1]
Ermlerin vanhemmat Vera Bakun ja Fridrih Ermler työskentelivät Neuvostoliiton elokuvateollisuudessa. Ermler otti pianotunteja 5-vuotiaasta saakka ja pääsi kolme vuotta myöhemmin Leningradin konservatorioon yhteydessä olleeseen kouluun. Konservatorioon hänet otettiin 18-vuotiaana, jolloin hän oli jo aloittanut orkesterinjohdon. Hänen opettajiaan olivat Boris Haikin ja Aleksandr Rabinovitš. Ermler johti Leningradin filharmonista orkesteria ensimmäisen kerran vuonna 1952 vielä opiskellessaan. Vuosi myöhemmin hän teki oopperadebyyttinsä konservatorion oopperastudiossa Wolfgang Amadeus Mozartin teoksen Ryöstö Seraljista esityksessä. Bolšoi-teatterissa Ermler johti ensimmäisen kerran vuonna 1957 Cavalleria rusticanan esityksissä. Ensimmäisellä kaudellaan Bolšoi-teatterissa hän johti muun muassa Pjotr Tšaikovskin Jevgeni Oneginin ja Ludwig van Beethovenin Fidelion esitykset.[1]
Ermler saavutti balettikapellimestarina mainetta muun muassa Igor Stravinskyn ja Pjotr Tšaikovskin teosten esityksillä. Hän johti myös Sergei Prokofjevin viimeisen oopperan Todellisen miehen tarina kantaesityksen. Alfred Schnittken kanssa hän teki yhteistyötä elokuvamusiikin saralla, vaikkakin hän työskenteli aikansa musiikin parissa suhteellisen rajallisesti. Kun Neuvostoliiton ja länsimaiden välit olivat suhteellisesti parantuneet, Ermler kiersi kansainvälisesti sekä Bolšoi-teatterin kanssa että sai kiinnityksiä maailman johtaviin oopperataloihin. Vuonna 1985 hän pääsi Lontoon Royal Balletin päävierailijaksi. Hän levytti kaikki Tšaikovskin kolme balettia Royal Opera Housen orkesterin kanssa. Hän levytti myös muun muassa Prokofjevin baletin Romeo ja Julia vuonna 1993.[1]
Vuonna 1996 Ermler kiinnitettiin johtamaan Moskovan filharmonista orkesteria, mutta vuonna 1998 hän palasi Bolšoi-teatteriin sen musiikillisena johtajana kahdeksi vuodeksi. Ermler kuoli munuaisten vajaatoimintaan 69-vuotiaana. Hän oli kolme päivää aiemmin kaatunut harjoituksissa Soulin filharmonisen orkesterin kanssa. Hänen yksivuotinen sopimuksensa Etelä-Koreassa olisi päättynyt seuraavassa kuussa. Ermleriä jäivät kaipaamaan vaimo Dina ja tytär Maša.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Mark Ermler The Guardian
- ↑ Otavan Musiikkitieto A–Ö, uudistetun laitoksen 1. painos (1997), toim. Keijo Virtamo
| ||||||||||||||||||||||
