Marjatta Laosmaa
Marjatta Clara Helena Laosmaa, sukunimi aik. Gestrin (28. helmikuuta 1912 Tampere – 2001) oli suomalainen arkkitehti. [2][1]
Marjatan syntyessä hänen lapsuuden perheensä asui Tampereella Pikkupalatsissa. Hänen perheeseensä kuului hänen äitinsä, arkkitehti Hilja Gestrin ja isänsä, liikemies-valokuvaaja Werner Mauritz Gestrin sekä nuorempi sisko Vappu Ilma Maurica. Vuonna 1924 perhe muutti asumaan Tampereen Keskustorin itälaidalla sijaitsevaan Sumeliuksen taloon, missä perhe asui 12 vuotta.
Laosmaa valmistui ylioppilaaksi vuonna 1931 Tampereen suomenkielisestä yhteiskoulusta. Hän valmistui diplomi arkkitehdiksi Suomen Teknllisestä korkeakoulusta vuonna 1938. Hän oli arkkitehdin urallaan aktiivinen SAFA:n ja Architectan jäsen.[1]
Marjatta Laosmaa avioitui vuonna 1939 arkkitehti Jermo Laosmaan kanssa ja he saivat kolme lasta. He suunnittelivat arkkitehdin urillaan yhdessä muun muassa monia asuinrakennuksia. Yksi heidän tärkeimpiä töitään on Suomen meijerikoulutukselle historiallisesti merkittävän Hämeenlinnan meijerioppilaitoksen alkuperäinen kampus. Marjatta jatkoi itsenäisesti arkkitehdin uraansa hänen puolisonsa Jermo Laosmaan kuoltua vuonna 1962. [1][2][3]
Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksityisomisteinen, punatiilinen omakotitalo, Laivurinkatu 4, Porvoo 1951 [4]
- Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma 1942, Jermo Laosmaan kanssa [5][6]
- Asuinkerrostalo Kulmakatu 3b, Kruununhaka, Helsinki 1951, Jermo Laosmaan kanssa [7]
- Hämeenlinnan meijerioppilaitoksen kampus ja siihen liittyvä oppilasasuntola sekä opettajien asuinrakennus, Sairio, Hämeenlinna 1954, Jermo Laosmaan kanssa[3]
- Hämeenlinnan meijerioppilaitoksen laajennus ja uusi oppilasasuntola, Sairio, Hämeenlinna 1965[3]
- Parikkalan meijerin meijerirakennus sekä tämän yhteydessä olevat toimisto-asuinrakennus ja rivitalo 1959, yhdessä Jermo Laosmaan kanssa [8]
- Nurmeksen Juustola-meijeri 1962, yhdessä Jermo Laosmaan kanssa[9]
- Nurmeksen meijerin työntekijöiden asuinrakennus Kynsiniemenkadulla 1960, yhdessä Jermo Laosmaan kanssa [10]
- Lapinlahden Osuusmeijerin alue 1950-1960, missä suunnittelijoina työskenteli lisäksi Jermo Laosmaa, Matti K. Mäkinen ja Kaarina Löfström.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Suomen korkeakouluinsinöörit ja arkkitehdit 1956 - vuosimatrikkeli, s. 425
- ↑ a b Arkkitehtuurimuseo arkkitehtiesittely : Jermo Laosmaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Meijerskasta agronomiin - Suomen maitotalousopetuksen historia, Touko Perko, 2011.
- ↑ Laivurinkatu 4, Porvoon empirekeskustan inventointi 2014 s.415 https://www.porvoo.fi/app/uploads/2021/09/Kaavselv_empirekeskustan_inventointi_2014_osa3_k40-66.pdf
- ↑ Koti täynnä taidetta ja tehdashistoriaa, Turun Sanomat 14.6.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Huvila Lönnström - 75 vuotta eleganssia
- ↑ Kulmakatu 3b, Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Särkisalmen kylätaajaman kulttuuriympäristöinventointi, s.20 https://parikkala.fi/wp-content/uploads/2021/12/LIITE-4-Sarkisalmen_KYS_250518.pdf
- ↑ Nurmeksen Osuusmeijeri-Juustola suppea rakennusinventointi, s.3 https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/nurmes/kokous/2023459-5-14908.PDF
- ↑ Nurmeksen kaupungin kaavaselostus 1.9.2023, s.14 https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/nurmes/kokous/2023481-3-15896.PDF