Maria Cunitz
| Maria Cunitz | |
|---|---|
 Maria Cunitzin patsas Świdnicassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1604/1610 Wohlau (Wołów) |
| Kuollut | 22. elokuuta 1664 |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | tähtitiede |
| Tunnetut työt | Urania Propitia |
Maria Cunitz (1604/1610 Wohlau (Wołów) – 22. elokuuta 1664[1]) oli sleesialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Häntä pidetään uuden ajan ensimmäisenä merkittävänä tutkijanaisena, ja hänestä on käytetty nimityksiä ”Sleesian Pallas” ja ”Toinen Hypatia”.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria Cunitz syntyi Sleesian Wohlaussa nykyisen Puolan alueella. Hänen syntymävuottansa ei varmuudella tiedetä, mutta vuosi oli joko 1604 tai 1610.[1] Hänen vanhempansa olivat lääkäri Henrich Cunitz ja Maria Schultz.[3]
Cunitzin aikaan naisilla ei juurikaan ollut mahdollisuuksia muodolliseen koulutukseen, mutta hän sai kotikasvatusta isältänsä. Cunitzin koulutuksen laajuttaa ei aivan yksityiskohtaisesti tunneta, ja esimerkiksi 100 vuotta myöhemmin elänyt Johann Kaspar Eberti kirjoitti Cunitzin osanneen muun muassa hepreaa, kreikkaa, latinaa, saksaa, puolaa, italiaa ja ranskaa.[4] Cunitzin saama koulutus oli joka tapauksessa monipuolusta, ja hänelle opetettiin myös matematiikkaa ja tähtitiedettä, joita yleensä pidettiin vain miehille tarkoitettuina taitoina.[3]
Cunitz pakeni vuonna 1629 perheineen Liegnitziin katolisen Ferdinand II:n protestantteihin kohdistuneisiin vainojen takia. Cunitz tapasi Liegnitzissä lääkäri Elias von Löwenin, jonka kanssa hän meni naimisiin. Löwenin johdolla Cunitz jatkoi matematiikan ja tähtitieteen opintojansa. Pariskunta joutui kolmikymmenvuotisen sodan takia pakenemaan Puolan Pitscheniin.[3]
Urania Propitia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitschenissä Cunitz aloitti työnsä, joka johti Urania Propitian julkaisemiseen. Hän alkoi tutkia Johannes Keplerin Tabulae Rudolphinae -teosta, joka perustui Tyko Brahen havaintoihin ja Keplerin kahteen ensimmäiseen lakiin.[4] Cunitz korjasi Keplerin tekemiä virheitä ja yksinkertaisti taulukoita poistamalla logaritmit. Cunitzin ensimmäinen ja toinen taulukko valmistuivat 1643 ja kolmas 1645.[3]
Cunitzin Urania Propitia julkaistiin vuonna 1650 omakustanteena. Se oli pidempi kuin Keplerin teos, ja se julkaistiin sekä latinaksi että kansan kielellä saksaksi. Naiset kirjoittivat tuolloin hyvin harvoin tällaisia teoksia, ja monesti niistäkin annettiin kunnia miehille. Urania Propitiassa Cunitzin mies sen sijaan kirjoitti, että hänellä ei ollut mitään tekemistä tekstiin tai taulukoiden laatimiseen, vaikka hän auttoikin vaimoansa planeettojen liikkeiden laskemisessa ja matematiikassa.[3]
Urania Propitia tunnustettiin ympäri Eurooppaa, ja sen ansiosta Cunitz alkoi käydä kirjeenvaihtoa muun muassa Pierre Gassendin ja Johannes Heveliuksen kanssa. Pääosa Cunitzin kirjeistä kuitenkin tuhoutui vuonna 1656 tulipalossa.[3] Cunitzin ja Löwenin koti tuhoutui lähes täydellisesti.[4] Säilyneitä kirjeitä pidetään Itävallan kansalliskirjastossa.[3]
Elias von Löwen kuoli vuonna 1661 ja Cunitz muutaman vuoden myöhemmin, 22. elokuuta 1664.[4]
Tunnustukset ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urania Propitia oli Cunitzin ainoa teos, mutta sen merkitys oli aikanaan todella suuri. Hänen arvostetuksestaan kertovat myös hänen saamansa lempinimet, ”Sleesian Pallas” ja ”Toinen Hypatia”. Kansankielisyyden ansiosta saksasta alkoi tulla myös tieteen kieli, ja toisaalta se mahdollisti tähtitieteellisten taulukoiden leviämisen myös yliopistojen ulkopuolelle.[3]
Cunitzin mukaan on nimetty pikkuplaneetta 12624 Mariacunitia ja Venuksen Cunitzin kraatteri.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Urania Propitia, 1650
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marjo T. Nurminen: Tiedon tyttäret : oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-31824-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Maria Cunitz Technische Hochschule Lübeck. Arkistoitu 26.2.2021. Viitattu 23.1.2021. (saksaksi)
- ↑ Nurminen, s. 205
- ↑ a b c d e f g h i McNeill, Leila: Maria Cunitz 2.3.2017. Smithsonian Magazine. Viitattu 23.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d O’Connor, J. J. & Robertson, E. F: Maria Cunitz MacTutor. 12/2008. Viitattu 23.1.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
