Maria Amélia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maria Amélia, Brasilian prinsessa
Maria Amélia n. 17-vuotiaana, Friedrich Dürck n. 1849
Syntynyt 1. joulukuuta 1831
Pariisi
Kuollut 4. helmikuuta 1853 (ikä 21)
Funchal, Madeira
Hautapaikka Convento de Santo Antônion luostarin kirkko Rio de Janeiro
Koko nimi Maria Amélia Augusta Eugênia Josefina Luísa Teodolinda Elói Francisco Xavier de Paula Gabriela Rafaela Gonzaga
Suku Bragança
Isä Pedro I
Äiti Amélie de Leuchtenberg
Nimikirjoitus

Maria Amélia (1. joulukuuta 1831 Pariisi, Ranskan kuningaskunta, Heinäkuun monarkia – 4. helmikuuta 1853 Funchal, Madeira, Portugalin kuningaskunta) oli Brasilian keisarikunnan prinsessa.[1]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen isänsä oli Brasilian keisari Pedro I ja äitinsä tämän toinen puoliso, saksalainen prinsessa Amélie de Leuchtenberg. Maria Amélian syntyessä hänen isänsä oli jo luopunut kruunusta ja oli maanpaossa Lontoossa. Pedro kuoli Lissabonissa tyttären ollessa kolmivuotias.[1][2] Maria Amélia kuului Bragança-suvun brasilialaiseen haaraan. Hänet tunnustettiin Brasilian kuningashuoneen prinsessaksi vuonna 1840. Hänen velipuolensa oli Brasilian seuraava keisari Pedro II ja sisarpuolensa Portugalin kuningatar Maria II.[2]

Maria Amélian tekemä piirustus 1850

Maria Amélia sai perusteellisen koulutuksen. Koulutuksensa hiomiseksi hän muutti äitinsä kanssa 1840-luvun puolivälissä Müncheniin, jossa asuivat monet hänen äidinpuoleisista sukulaisistaan. Hän oli ahkera opiskelija, jonka opinto-ohjelma käsitti laajan valikoiman aineita. Hän opiskeli retoriikkaa, filosofiaa, historiaa, maantiedettä, saksalaista kirjallisuutta, matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän oppi puhumaan ja kirjoittamaan paitsi portugalia myös englantia, ranskaa ja saksaa.[3][4]

Prinsessa Maria Amélia de Bragança 19-vuotiaana, dagerrotypia 1850

Hänestä tuli erittäin taitava piirtämisessä, maalaamisessa ja pianon soittamisessa. Hän oli älykäs nuori nainen,[5] jolla oli tulinen luonne ja terävä mieli.[6] Maria Amélian opettajan mukaan: "hän on luonnostaan poikkeuksellinen lahjakkuus dialektiikassa, tuolla kyvyllä nuori oikeustieteen opiskelija tekisi omaisuuden."[3]

Vuoden 1850 lopulla Maria Amélia palasi äitinsä kanssa Lissaboniin, jossa he asettuivat asumaan Palácio de Janelas Verdesiin.[4]

Maria Amélia kihlautui serkkunsa, Itävallan arkkiherttua Maksimilianin kanssa, joka oli tullut vierailulle alkuvuodesta 1852. Hän sairastui helmikuussa ensin tulirokkoon, josta ei toipunut kunnolla ja sen jälkeen tuberkuloosiin ennen kuin kihlaus julkaistiin ja häitä ehdittiin järjestää. Hänet vietiin elokuussa 1852 Madeiralle, missä hän kuoli helmikuussa 1853 vain 21-vuotiaana.[1]

Princesa Dona Maria Amélia sairaala Funchalissa Madeiralla
Brasilian prinsessa Maria Amélian arkku Santo Antônio do Largo da Cariocan luostarissa Rio de Janeirossa.

Hänet haudattiin Bragança-suvun pantheoniin São Vicente de Foran luostariin Lissaboniin, josta hänet siirrettiin vuonna 1982 Convento de Santo Antônion luostarin kirkkoon Rio de Janeiroon muitten Brasilian keisarillisen perheen jäsenten joukkoon.[7]

Maria Amélian äiti Amélie de Leuchtenberg vieraili tyttärensä haudalla joka 4. helmikuuta omaan kuolemaansa asti ja rahoitti "Princesa D. Maria Amélia" -nimisen sairaalan rakentamisen Funchaliin tyttärensä kunniaksi; sairaala on edelleen olemassa. Amélie testamenttasi tyttärensä Baijerissa olevan omaisuuden arkkiherttua Maksimilianille, "jonka olisin tuntenut onnellisena vävynäni, jos Jumala olisi suojellut rakastettua tytärtäni Maria Améliaa".[3]

Maria Amélian sulhanen arkkiherttua Maksimilian teki pyhiinvaelluksen Brasiliaan ja Madeiralle, mikä vaikutti siihen että hän hyväksyi valintan Meksikon valtaistuimelle keisari Maksimilian I:nä vuonna 1864. Tämä valinta koitui lopulta hänen kohtalokseen, kun tasavaltalaiset juaristat teloittivat hänet vuonna 1867.[8]

  1. a b c A Lost Love: Archduke Maximilian and Princess Maria Amélia History of Royal Women. 2014. Viitattu 4.3.2019.
  2. a b Almanach de Gotha 1849. HathiTrust. Viitattu 21.7.2024. (englanniksi)
  3. a b c Almeida, Sylvia Lacerda Martins de: Uma filha de D. Pedro I: Dona Maria Amélia. São Paulo: Companhia Editora Nacional, 1973. OCLC 633948363. Ss. 58, 65, 67, 78, 90, 99-100, 152 157,
  4. a b Torres, Lígia Lemos: Imperatriz Dona Amélia. São Paulo: Elvino Pocai 1947. Ss. 223-225
  5. Haslip, Joan: The Crown of Mexico: Maximilian and His Empress Carlota. New York, New York: Holt, Rinehart and Winston 1971. ISBN 978-0-03-086572-5. s. 129
  6. Schmidt, Maria Junqueira: Amelia de Leuchtenberg: A segunda imperatriz do Brasil. São Paulo: Companhia Melhoramento de São Paulo 1927. S. 133
  7. Santuário e Convento Santo Antônio web.archive.org. 6.7.2011. Viitattu 21.7.2024.
  8. Maximilian | Archduke of Austria & Emperor of Mexico | Britannica www.britannica.com. 2.7.2024. Viitattu 21.7.2024. (englanniksi)