Aktian talo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mannerheimintie 14)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aktian talo
(Mannerheimintie 14)
Mannerheimintie 14, Helsinki (arkkitehti Kurt Simberg, v. 1963) tammikuu 2023.jpg
Osoite Mannerheimintie 14 – Kalevankatu 1
Sijainti Suomi Kamppi, Helsinki
Rakennustyyppi toimisto- ja liikerakennus
Valmistumisvuosi 1963
Suunnittelija Kurt Simberg
Rakennuttaja Helsingin Säästöpankki
Urakoitsija Rakennusliike Juho L. Aalto Oy[1]
Omistaja Sponda
Tyylisuunta modernismi
Runkorakenne teräsbetoni
Julkisivumateriaali graniitti
Kerrosluku 9 (+2 kellarikerrosta)
Kerrosala 15 500 m²
Tilavuus 70 000 m³[1]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aktian talo on Helsingin keskustassa sijaitseva Helsingin Säästöpankin (nyk. Aktia-pankki) rakennuttama yhdeksänkerroksinen toimisto- ja liikerakennus, joka valmistui vuonna 1963. Se rakennettiin tontilta puretun uusrenessanssityylisen Huberin talon tilalle.[2] Rakennus sijaitsee Mannerheimintien ja Kalevankadun kulmassa Kluuvin ja Kampin kaupunginosien rajalla. Siitä on kulku viereiseen Forum-kauppakeskukseen.

Kurt Simbergin suunnittelema rakennus edustaa tyyliltään pelkistettyä modernismia. Sitä on luonnehdittu muun muassa ”laatikkomaiseksi” ja ”kolossiksi”.[3][4] Rakennuksen julkisivua koristaa suorat nauhaikkunarivit ja niiden välissä kiillotetut harmaat graniittilaatat.[1]

Rakennuksen omisti aiemmin Aktia-pankki, Konstsamfundet ja Veritas Eläkevakuutus.[1] Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti Aktian talon vuonna 2016 osana Forum-kokonaisuutta.[5] Se aikoo purkaa rakennuksen 2020-luvulla ja rakentaa tilalle uuden toimisto- ja liiketalon. Loppuvuodesta 2022 Helsingin kaupunki myönsi purkuluvan.[6]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katutason arkadikäytävän katto on puuta.

Aktian talossa on yhdeksän maanpäällistä kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Sen pilarirunko on valettu teräsbetonista. Kalevankadun puolella se poikkeaa muista rakennuksista, sillä se on sisennetty huomattavasti kadun julkisivulinjasta. Kalevankadulla sen vieressä on suuri ajoramppi, joka vie maanalaisiin pysäköintitiloihin.

Rakennuksen julkisivu on hyvin pelkistetty ja kulmikas. Siinä käytetyt rakennusmateriaalit ovat varsin laadukkaita. Pronssilevyin kehystetyt ikkunat jatkuvat yhtenäisenä rivinä läpi rakennuksen julkisivun ja samassa tasossa olevat harmaat kiillotetut graniittilaatat luovat symmetrisen ja tasapaksun ilmeen. Julkisivu on tehty ajalle tyypillisenä verhorakenteena, jossa ulkoseinät eivät ole kantavia osia.

Suuret näyteikkunat hallitsevat kahta alinta kerrosta, jotka ovat nykyään liiketiloja. Räystäslinjasta sisennetyn yhdeksännen eli ylimmän kerroksen päällä on kattokerros teknisine tiloineen. Räystäät ja vesikatto on tehty kuparipellistä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tontilla sijaitsi aiemmin Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssityylinen Huberin talo, joka valmistui vuonna 1891. Jo vuonna 1825 perustetun Helsingin Säästöpankin (ruots. Helsingfors Sparbank) ensimmäinen toimipiste sijaitsi Kasarmitorin laidalla. Säästöpankin uutta pääkonttoria varten annettiin suunnitteluvastuu aluksi Arkkitehtitoimisto Jung & Jungille, mutta toisen maailmansodan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi rakentamista jouduttiin siirtämään.

Kun rakentaminen tuli 1950-luvulla ajankohtaiseksi, eivät vuosikymmentä aiemmin laaditut suunnitelmat olleet enää Säästöpankin tarpeiden mukaisia. Vuonna 1955 annettiin uusi suunnittelutehtävä Kurt Simbergille. Aluksi vaihtoehtona pidettiin myös vanhojen rakennusten peruskorjaamista ja laajentamista, mutta vuonna 1959 päätettiin rakentaa kokonaan uusi toimisto- ja liiketalo. Simbergin piirrokset ehtivät muuttua suunnitteluvaiheessa paljon, ja hän teki sinä aikana arkkitehtoonisia opinmatkoja Länsi-Saksaan ja Ruotsiin pankin hallintojohtajan kanssa.

Uuden talon rakennustyöt alkoivat syksyllä 1961 ja valmistuivat toukokuussa 1963. Sen talotekniikka oli aikanaan modernia, ja siihen rakennettiin peräti 15 hissiä. Myös valaistus, ilmastointi ja lämmitys toimivat edistyksellisellä tekniikalla. Kolme alinta kerrosta tulivat kokonaan pankin käyttöön, siten että pääovet avautuivat marmoriverhottuun näyttelytilaan, ja siitä pankkisaliin. Pankkitilojen lisäksi taloon rakennettiin toimistotiloja muille yrityksille, kolme asuinhuoneistoa ja väestönsuojatilat 530 hengelle. Alimpaan kellarikerrokseen tuli pysäköintitilaa ja teknisiä tiloja. Katutasoon tuli myös pysäköintipaikkoja rakennuksen eteen, kun niiden paikalta kaadettiin viisi suurta lehmusta.[1]

Vuonna 1991 Helsingin Säästöpankki fuusioitui useiden Uudenmaan säästöpankkien kanssa, ja niistä muodostui Aktia Säästöpankki. Vuonna 2005 Aktia myi osan Aktian talosta suomenruotsalaiselle Konstsamfundetille ja Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritasille.[1] Vuonna 2016 Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti rakennuksen osana kuuden kiinteistön, yhteensä 576 miljoonan euron kauppaa.[5] Sponda aikoo purkaa Aktian talon 2020-luvulla, ja rakentaa tilalle uuden liike- ja toimistorakennuksen. Loppuvuodesta 2022 Helsingin kaupunki myönsi purkuluvan.[6]

Muutokset ja remontit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla kolmannen kerroksen keittiö ja entinen ruokala muutettiin toimistotilaksi, ja henkilökunnan ruokailutilat siirrettiin yhdeksänteen kerrokseen. 1990-luvun alkupuolella neljännen kerroksen asunto muutettiin henkilökunnan kerhohuoneeksi, ja myöhemmin yksi asunnoista muutettiin voimistelutilaksi. Vuosituhannen vaihteessa katutason tiloja muutettiin enemmän liiketiloiksi. Vuonna 2006 rakennuksen tilat liitettiin Forumin kauppakeskukseen yhdyskäytävällä, ja entisen pankkisalin tilalle tuli ravintoloita ja liiketiloja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]