Malaja Purgan piiri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malaja Purgan piiri Udmurtian kartalla.

Malaja Purgan piiri (ven. Малопурги́нский райо́н, Malopurginski raion, udmurtiksi Пичи Пурга ёрос, Piči Purga joros) on paikallinen itsehallintoalue Udmurtian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 1 223 neliökilometriä. Vuonna 2010 siellä asui 33 058 henkeä. [1]

Malaja Purgan piirin vaakuna

Piiri sijaitsee Udmurtian eteläosassa. Idässä se rajoittuu Možgan, luoteessa Uvan, pohjoisessa Zavjalovon, idässä Sarapulin ja kaakossa Kijasovon piireihin sekä etelässä Tatarstanin Agryzin piiriin. Hallinnollinen keskus on Malaja Purgan kylä. Piiriin kuuluu 15 maalaiskuntaa.

Seudun länsiosa sijaitsee Možgan ylängöllä ja itäosa Sarapulin ylängön länsireunalla. Keskiosan kautta virtaa Ižjoki. Pinta-alasta noin 30 % on metsää.

Piirin kautta kulkee Kazanin ja Iževskin välinen rautatie sekä Iževskin ja Jelabugan välinen maantie. Piirikeskuksesta on matkaa tasavallan pääkaupunkiin 37 kilometriä.

Väestöstä 78,1 % on udmurtteja, 17,8 % venäläisiä ja 2,4 % tataareja.

Seudulla on öljynporausta sekä koneenrakennus-, kemian ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt maidon ja lihan tuotantoon sekä viljakasvien viljelyyn.

Ohjelmasarjassa Suomensukuiset 30 päivässä näyttelijä Ville Haapasalo vierailee kuvausryhmineen Malaja Purgan piirissä kahdesti. Ensin käydään piirin itäosissa Buranovon kylässä Euroviisuissa 2012 hyvin menestyneen Buranovskije babuški-ryhmän jäsenten kotona. Myöhemmässä jaksossa tutustutaan udmurttilaisiin kansanparantajiin Sundukovon kylässä (Сундуково), joka sijaitsee linnuntietä vajaa kilometriä Buranovosta etelään.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 30.7.2014. (venäjäksi)
  2. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]