Magnus von Orraeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Magnus von Orraeus (n. 1742 Taipalsaari - 19. maaliskuuta 1819 Viipuri) oli Vanhan Suomen laamanni, Viipurin kaupungin siviilikuvernööri ja todellinen valtioneuvos.

Orraeuksen vanhemmat olivat kirkkoherra Magnus Orraeus vanhempi ja Ebba Katarina Mollerus. Lääketieteen tohtori, Venäjän lääkintöneuvoston jäsen Gustaf Orraeus (1738–1811) oli hänen veljensä. Venäläiseen virka-aateliin kuuluvana Orraeus käytti nimeä von Orraeus. Hän tuli ylioppilaaksi Turussa 1756 ja toimi Viipurin maistraatin vt. sihteerinä 1757 ja sitten oikeuskollegion kanslistina ja kirjaajana Pietarissa noin 1764–1766, samoin kuin Venäjän hallitsevan senaatin sihteerinä. Vanhan Suomen laamanni von Orraeuksesta tuli 1775, Viipurin siviilitribunaalin presidentti 1784, Viipurin varakuvernööri 1798 ja siviilikuvernööri 1799. Tästä tehtävästä hän erosi 1804. Valtioneuvos von Orraeuksesta tuli 1793 ja todellinen valtioneuvos 1799. Vuonna 1801 von Orraeus sai läänityksen Lappeen pitäjästä, joka säilyi hänen jälkeläisillään aina vuoteen 1839 saakka.

Von Orraeuksen puoliso oli Elisabeth Lovisa von Daehn. Heidän lapsistaan yksi, Fredrik Magnus Orraeus (1784 - 1866), kohosi Venäjällä kenraaliluutnantiksi ja toinen valtionvarainministeriön apulaispäälliköksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 563.
  • Kotivuori, Yrjö: Magnus Orraeus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 30.4.2014.