Magnetohydrodynaaminen propulsio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitsubishin kehittämä MHD-propulsion kokeilualus Yamato 1. Alus on nykyään merimuseossa Kobessa.

Magnetohydrodynaaminen propulsio (MHD)[1] on työntövoimaa sähköisesti magnetohydrodynaamisella periaatteella tuottava propulsiolaitteisto,[2] jollaisesta on rakennettu toimiva prototyyppi.[3] Työntövoima syntyy kun väliaine, neste tai kaasu saadaan sähköiseksi ja sitä voidaan sen jälkeen liikuttaa magneettikentällä. Tämä taas työntää alusta toiseen suuntaan. Magnetohydrodynaamisessa propulsiossa ei ole liikkuvia osia, joten laitteisto on hiljainen. Huolimatta monista yrityksistä rakentaa toimiva MHD-alus, se on pysynyt epäkäytännöllisenä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Technology: Run Silent, Run Electromagnetic. (Lehtiartikkeli magnetohydrodynaamiisesta propulsiosta.) Time, 23.09.1966. Artikkelin verkkoversio Viitattu 01.09.2015. (englanniksi)
  • Koeth, Ginny: Popular Science: Science Year by Year : Discoveries and Inventions from the Last Century that Shape Our Lives Today, s. 208–209. New York: Scholastic Reference, 2001. ISBN-13: 978-0439284387. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lampinen, Ari: Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta, s. 414. Joensuu: Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu, 2009. ISBN: 978-951-604-100-4. Kirjan verkkoversio (PDF) (viitattu 01.09.2015). (suomeksi)
  2. Torkkeli, Mika: Sähkömagnetismi 2009 (PDF) (Sivu 54, kohta 214: Esimerkki. Magnetohydrodynaaminen potkuri.) Prujut: Sähkömagnetismi 2009. 2009. Prujut. Viitattu 01.09.2015. (suomeksi)
  3. Kettunen, Lauri: Magnetohydrodynaaminen propulsio laivassa 1986. Tampereen Teknillinen yliopisto. Viitattu 01.9.2015. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]