Magnesiumkelataasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malli Rhodobacter capsulatus-bakteerin magnesiumkelataasin alayksikön I rakenteesta

Magnesiumkelataasi on ligaaseihin kuuluva entsyymi, joka katalysoi magnesiumionien kelatoitumista porfyriinirenkaan sisältävään protoporfyriini IX:än. Entsyymiä tavataan kasveissa ja yhteyttävissä bakteereissa ja se on keskeinen osa klorofyllin biosynteesiä. Magnesiumkelataasin EC-numero on EC 6.6.1.1 ja CAS-numero 9074-88-8.[1][2]

Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magnesiumkelataasi koostuu kolmesta proteiinista, joita kutsutaan alayksiköiksi I, D ja H. Alayksiköt voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi kromatografisin menetelmin. Sekä kasvien että bakteerien magnesiumkelataasit sisältävät nämä alayksiköt. Alayksikkö I on molekyylimassaltaan noin 40 kDa, alayksikkö D on kooltaan noin 70 kDa ja alayksikkö H on kooltaan noin 140 kDa. Magnesiumkelataasin alayksiköt I ja D sisältävät ATP:n sitoutumiskohdan ja ATPaasiyksikön ja osallistuvat myös magnesiumionin sitomiseen. Molemmat ovat muodoltaan rengasmaisia ja koostuvat kuudesta alayksiköstä. Alayksikkö H sisältää protoporfyriini IX:n sitoutumiseen. Magnesiumkelataasi vaatii toimiakseen ATP:tä ja sen hydrolyysistä saadaan energiaa reaktion suorittamiseen.[2][3][4][5]

Magnesiumkelataasin alayksiköt I ja D sitoutuvat ATP:hen ja keskenään muodostaen proteiinikompleksin, joka sitoutuu alayksikköön H. ATP-molekyyli hydrolysoituu aDP-molekyyliksi ja magnesiumioni insertoituu protoporfyriini IX:n renkaaseen. Magnesiumionin sitoutumisen tarkkaa mekanismia ei tunneta. Magnesiumkelataasin katalysoiman reaktion tuotteet ADP ja magnesium-protoporfyriini IX-kompleksi inhiboivat suurina konsentraatioina entsyymin toimintaa ja ovat tärkein säätelytekijä.[2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Information on EC 6.6.1.1 - magnesium chelatase Brenda. Viitattu 4.7.2018. (englanniksi)
  2. a b c Karl Kadish,Kevin M. Smith,Roger Guilard: The Porphyrin Handbook: Chlorophylls and Bilins, s. 3-41. Elsevier, 2007. ISBN 978-0123932235. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2018). (englanniksi)
  3. a b Robert R. Wise, J. Kenneth Hoober: The Structure and Function of Plastids, s. 295-305. Springer, 2007. ISBN 978-1-4020-6570-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2018). (englanniksi)
  4. a b Kevin Davies: Plant Pigments and their Manipulation, s. 32-35. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 9781405150064. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2018). (englanniksi)
  5. a b Constantin A. Rebeiz, Christoph Benning, Hans J. Bohnert, Henry Daniell, J. Kenneth Hoober, Hartmut K. Lichtenthaler, Archie R. Portis, Baishnab C. Tripathy: The Chloroplast, s. 79-88. Springer, 2010. ISBN 978-90-481-8530-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2018). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]