Madagaskarinmedestäjä
| Madagaskarinmedestäjä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Medestäjät Nectariniidae |
| Suku: | Kaunomedestäjät Cinnyris |
| Laji: | sovimanga |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cinnyris sovimanga |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Madagaskarinmedestäjä (Cinnyris sovimanga) on Madagaskarilla ja osassa Seychellien saaristoa elävä medestäjiin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan madagaskarinmedestäjä on noin 10 cm. Koiraan pää, selkä ja kurkku ovat väriltään metallinhohtoisen vihreät. Siivet ovat mustat. Rinta on koiraalla kiiltävän sininen. Rinnassa on punainen poikittaisraita, joka erottaa rinnan keltaisesta vatsasta[2]. Lajin koiras vaihtaa höyhenpukunsa vaatimattomampaan huhti-toukokuussa.[3] Madagaskarinmedestäjänaaraan pää on harmahtava. Muuten naaras on väritykseltään ruskea yläosiltaan. Kurkku on vaalean rusehtava ja vatsa kellertävä. Kurkussa ja vatsassa on ruskeita täpliä. Nuoret koiraat muistuttavat naaraita, mutta ovat niitä tummempia. Lajin nokka on pitkä ja alaspäin kaartuva.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Madagaskarinmedestäjää tavataan Madagaskarilla, Seychelleille kuuluvan Aldabran saariryhmän saarilla[2] ja Ranskalle kuuluvilla Gloriososaarilla[3]. Gloriososaarilla ja Aldabrassa laji on madgaskarinrillin (Zosterops maderaspatanus) ohella yleisin maalintu.[3] Lajin elinympäristöä ovat kaikki saarien alkuperäiset metsätyypit sekä puutarhat ja puistot merenpinnan tasalta korkealle vuoristoon asti. Lintu tulee toimeen myös ihmisen muokkaamissa metsäympäristöissä.[2]
Ravinto ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Madagaskarinmedestäjä käyttää pitkää ja kaarevaa nokkaansa meden imemiseen. Lisäksi laji käyttää ravintonaan hyönteisiä ja hämähäkkejä. Pesimäkausi kestää elokuusta huhtikuuhun. Naaras rakentaa roikkuvan pesän ruohoista ja kasvikuiduista. Naaras munii kaksi valkeahkoa punapilkullista munaa, jotka se hautoo yksin. Naaraalla on myös koirasta suurempi rooli poikasten ruokinnassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Nectarinia sovimanga IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ian Sinclair, Olivier Langrand: Birds of the Indian Ocean Islands, s. 154. Struik, 2004. ISBN 9781868729562. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.06.2009). (englanniksi)
- ↑ a b c Benson, C.W.; Beamish, H.H.; Jouanin, C.; Salvau, J. & Watson, G.E: The birds of the Iles Glorieuses (PDF) Atoll Research Bulletin. 1975. University of Hawai`i at Manoa. Arkistoitu 17.4.2007. Viitattu 22.6.2008. (englanniksi)