Maaselän kannas
Maaselän kannas (ven. Maselgski perešejek) on Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen pohjoisimman vuonon ja Seesjärven välissä oleva kannas.[1][2]
Maaselän kannas oli suomalaisten jatkosodassa valtaamista kannaksista pohjoisin. Se oli myös kaikkein lujiten linnoitettu.[3] Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941.[4] Kannakselta piti kuitenkin vetäytyä kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta viivyttäen ilman, että rakennettuja asemia olisi hyödynnetty tosissaan.[3] Suurhyökkäyksessä juhannuksen 1944 jälkeen taistelut levisivät koko rintamalle, kun neuvostoliittolaisten hyökkäys alkoi myös maihinnousulla Laatokan pohjoisrannalle Viteleeseen ja joukot tulivat myös Syvärin yli. Kun suomalaisten piti vetää joukkoja Itä-Karjalasta Karjalankannakselle, oli puna-armeijalla valtava ylivoima myös Maaselän kannaksen suunnassa, josta vetäydyttiin kohti Ilomantsia.[5] Joukkoja piti siirtää Maaselän kannakselta Karjalankannakselle, sillä sen puolustaminen nähtiin elintärkeänä, jotta Suomea ei valloitettaisi.[6]
Maaselän alueella taistelleille myönnettiin Maaselän ristejä (II AK / Maas. mr.). Sen oli oikeutettu saamaan jokainen Maaselän ryhmän (II AK:n) komentajalle suoraan alistetuissa joukoissa sekä ryhmä- tai armeijakuntajoukoissa ja hallintoelimissä palvellut. Myös 4. Divisioonan muistoristejä jaettiin Maaselän kannaksella taistelleille. Nauhaan kuuluva solki osoittaa, onko sen kantaja taistellut Maaselän kannaksella.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maaselän kannas - Eksonyymit Eksonyymit – Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Pohjois-Karjalan ja Venäjän Maaselän kannaksen seudut nykyaikaisella kartalla. Karhumäkeä ei ole merkitty karttaan, mutta se sijaitsee Äänisen pohjoisimman vuonon pohjukassa. Kuntsari. 4.12.2019. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ a b Sota – veteraanien muistista museon muistiin www.nautelankoski.net. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Karhumäen valtaus 1941 yle.fi. 24.6.2009. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Kesän 1944 suurtaistelut olivat niin pahoja paikkoja, että sitä on vaikea edes ymmärtää – 18 veteraania kertoo itse sodan surullisimmista päivistä Ilta-Sanomat. 18.6.2017. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Suomen puolustuslinjat katosivat tulimyrskyyn Kannaksella kesäkuussa 1944 www.iltalehti.fi. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit – Tammenlehva tammenlehva.fi. Viitattu 26.9.2023. (englanti)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin – II armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944. Helsinki: WSOY, 2000.