Maankäyttösopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maankäyttösopimus on Suomessa kunnan ja maanomistajan välinen sopimus, joka koskee asemakaavoitusta maanomistajan omistamalla alueella. Sopimus sisältää sopimukset siitä, missä määrin maanomistaja osallistuu rahoittamaan asemakaavan toteutuksesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Joko kaavaluonnoksen tai vastaavan ehdotuksen julkistamisen jälkeen maankäyttösopimus voidaan tehdä sitovaksi. Maankäyttösopimukseen mahdollisesti liittyviä korvauksia ovat kehittämiskorvaukset ja yhdyskuntarakentamisesta johtuvat kustannukset. Yleiset sopimuskorvaukset saattavat määräytyä arvonnousun tai kaavoitukseen tehtyjen muutosten myötä.[1] Asemakaavoitusta ja sitä myötä myös maankäyttösopimuksia koskee maankäyttö- ja rakennuslaki. Kehittämiskorvauksissa käytetään sellaista menettelyä, että varmistetaan kaikkien kunnan kanssa maankäyttösopimuksen tehneiden maanomistajien olevan samassa asemassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maankäyttösopimukset Maapolitiikan opas. Kuntaliitto. Viitattu 13.2.2024.
  2. Lainsäädännöllinen näkökulma Julkaisu = Maapolitiikan opas. Kuntaliitto. Viitattu 13.2.2024.