Mīm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mīm-kirjaimen itsenäinen muoto.

Mīm (arab. ميم‎, mīm) on arabialaisen kirjaimiston 24. kirjain, joka äännetään [m] ja kirjoitetaan itsenäisessä muodossa م. Se vastaa heprealaisen kirjaimiston kirjainta mem (מ).

Arabialaista kirjaimistoa käytetään hyvin erilaisissa kielissä ja sen kirjoitusasussa ja ääntämyksessä on runsaasti kielikohtaista vaihtelua, mutta mīm-kirjaimen muoto ja äänneasu ei juuri muutu. Mīm kirjoitetaan ja äännetään samalla tavalla muun muassa arabiassa, persiassa, urdussa, pandžabissa, paštussa, sindhissä ja kurdissa.[1][2][3][4][5][6][7]

Muiden arabialaisten kirjainten tavoin mīmin kirjoitusasu riippuu ympäröivistä kirjaimista. Sanan alussa ja sellaisten kirjainten jälkeen, joita ei liitetä seuraavaan kirjaimeen, mīm kirjoitetaan muodossa مـ (esim. محمد‎, Muḥammad). Sanan keskellä edeltävään ja seuraavaan kirjaimeen liitettynä mīmin kirjoitusasu on ـمـ (esim. أحمد‎‎, ’Aḥmad), ja sanan lopussa se kirjoitetaan ـم (esim. کریم‎, Karīm).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Daniels, Peter T.: The World’s Writing Systems. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bauer, Thomas: ”Arabic Writing”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.11.2014)
  2. Kaye, Alan S.: ”Adaptations of Arabic Script – Persian”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.11.2014)
  3. Kaye, Alan S.: ”Adaptations of Arabic Script – Urdu”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.11.2014)
  4. Ager, Simon: Punjabi Omniglot. Viitattu 7.11.2014. (englanniksi)
  5. Ager, Simon: Pashto Omniglot. Viitattu 7.11.2014. (englanniksi)
  6. Ager, Simon: Sindhi Omniglot. Viitattu 7.11.2014. (englanniksi)
  7. Ager, Simon: Kurdish Omniglot. Viitattu 7.11.2014. (englanniksi)