Mäkilitukka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mäkilitukka
Cardamine hirsuta.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Litukat Cardamine
Laji: hirsuta
Kaksiosainen nimi
Cardamine hirsuta
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mäkilitukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mäkilitukka Commonsissa

Mäkilitukka (Cardamine hirsuta) on yksivuotinen ristikukkaiskasvi, ylitalvinen ruoho.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkilitukka on 10–30 cm korkea. Sen erottaa muista litukkalajikkeista tiheän ruusukkeen ja usein monien varsien avulla. Varsi yleensä kalju, tyveltä haarova ja miltei suora. Kasvattaa tiheän tyviruusukkeen joka säilyy, sen lehdet, 1–4 pariset, ruoti ovat jonkin verran karvaisia, lehdykät pyöreähköjä ja päättölehdykkä munuaismainen. Varsilehtiä on tav. 1–4 ja ne ovat ruusukelehtiä pienempiä ja kapeampilehdykkäisiä. Pienet valkoiset kukat joissa verholehtiä 4. Terälehdet ovat 2,5–3 mm pitkiä, n. 0,5 cm leveä ja valkoisia. Heteitä on yleensä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen.[1][2]

Hedelmä ja siemenen: Monisiemeninen, pitkittäin aukeava, hoikka, litteä, 15–25 mm pitkä yleensä peränsä suuntainen karvaton litu, ne ovat äkillisesti avautuvia, kärjessä pieni, usein epäselvä, enintään 0,5 mm pitkä ota. Jotka ovat kukkia alemmäksi ulottuvia. Lituperä ¼-⅓ lidun pituudesta, pystyhkö. Siemenet vaaleanruskeita, soikeahkoja tai soikeankulmmikkaita, 0,9-1,3 mm pitkiä, 6-0,9 mm leveitä, litteähköjä.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkilitukkaa tavataan Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Se on levinnyt paikoin myös Pohjois-Amerikkaan.[4] Liikenteen myötä laji on levinnyt myös Etelä-Amerikkaan ja Meksikoon.[1] Suomessa se on yleinen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, harvinaistuu nopeasti kohti itää ja pohjoista.[5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkilitukan kasvupaikkoja ovat kuivat rinteet, katajakedot, laidunmetsiköt, joutomaat, louhukit ja kalliot, joskus sitä on rikkaruohona puutarhoissa tai nurmikoilla, ja usein kasvihuoneissa.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Luotoportti: Mäkilitukka (Cardamine hirsuta) Viitattu 20.10.2017.
  2. a b Laji.fi: Mäkilitukka (Cardamine hirsuta)] Viitattu 20.10.2017.
  3. Flora of China: (Cardamine hirsuta) (englanniksi)] Viitattu 20.10.2017.
  4. Den Virtuella Floran: (Cardamine hirsuta) Viitattu 20.10.2017. (ruotsiksi)
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Mäkilitukan (Cardamine hirsuta) levinneisyys Suomessa Viitattu 20.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.