Mäkiinkylä
Mäkiinkylä (ven. Троицемяки, Troitsemäki), myös "Mäkienkylä", "Mäkii", oli inkeriläis-inkeroinen kylä, joka kuului Lempaalan luterilaiseen seurakuntaan. Kylä sijaitsi kirkonkylästä koilliseen, lähellä Suomen rajaa.
Kylän osat mainitaan Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1499/1500: Randkula Mähkissä, Mähkih jne.[1] Vuonna 1642 kylä oli merkitty nimellä "Varvarino" ja siellä asui Larsson ja Hansson. Vuonna 1696 Mäkiin hovi oli arennilla Nyenin pormestarin Baltzar Ladou:lla ja asukkaat Jääskeläinen, Antti Orava, Karjalainen, Ivanof ja Andreof. Vuonna 1744 mainitaan seuraavat kylän osat ja luterilainen väestö: Haapasaari (Erik Antinpoika, Antti Veikkolainen, lois Juhana Orkolainen, Pietari Koukkanen, Jöran Matsson, Erik Filipson), Miskunmäki (Jakob Pekkanen ja Jöran Pajari), Pekkolanmäki (Henrik Mortenson, lois Juhana Karjalainen, lois Thomas Sonni, Karl Riisti), Oinolanmäki (Matti Hansson, lois Paavo Oravainen, lois Samuel Peltonen), Kalikkala (Paavo Lampinen).[2]
Vuonna 1848 inkerikkoja asui seuraavissa kylän osissa: Vaskela 55 henkilöä, Juskela 41, Simanola 20, Miskula 47, Pekkola 21, Komula 14, Pajarinmäki 15, Hovinmäki 45, Ristula 24 ja Lukasi 13.[3] Silloin kylässä asui yhteensä 94 inkeriläistä (äyrämöisiä) ja 55 Suomen suomalaista.[4]
Miskula (Miskunmäki) on tunnetun inkeroisen runonlaulajan Larin Parasken syntymäpaikka. Hänen isänsä oli "Kuussovan" (Kusovan, omistajan sukunimen mukaan) hovin maaorja. Muita kylän runonlaulajia oli Mattilan Savelen Oute ja Vihtana Liisa Hovinmäeltä, Ristolan Iro, Iknatan Oute, Serkein Anni ja muut.[5] Vuonna 1864 Mäissä oli rakennettu Pyhän Hengen (Kolminaisuuden, ven. Troitsa) ortodoksinen kirkko ja muodostettu oma seurakunta, sitä ennen se kuului Vuoleen ortodoksisen seurakuntaan.
1900-luvun alussa Hovinmäessä avattiin venäjänkielinen koulu. Vuonna 1914 listattiin kylän osina Simola, Veikkola, Juskela ja Vaskela [2]. Kylässä asui silloin myös venäläisiä, joka tuotiin aikoinaan sisä-Venäjältä. Vuonna 1916 Mäkiinkylässä avattiin osuuskauppa.[6]
Vuoden 1926 väestönlaskun mukaan Mäkiinkylän kyläneuvostossa oli seuraavat kylät: Pajarinmäki (49 asukasta, niistä 37 inkeriläistä, loput inkerikot ja venäläiset), Veikkola (78-67), Miskula (72-53), Pekkala (43-39, 3 Suomen suomalaista), Ristola (65-32), Simola (99-78), Hovimäki (65-45, 6 Suomen suomalaista) ja Juskela (74-6). Mäkiinkylässä asui 109 ihmistä, niistä 14 inkeriläistä ja 8 Suomen suomalaista, loput inkerikot ja venäläiset.[7]
Neuvostoaikana kylän alueella alkoi karkotuksia vuonna 1931, kun "kulakkeja" lähetettiin Hiipinään ja Siperiaan, ja jatkui vuosina 1933 ja 1935 (Keski-Aasiaan). Rajavyöhykkeen tyhjentämisen takia toimeenpantiin lopullinen karkotus kesäkuussa 1936, kun koko väestö pakkosiirrettiin kodeistaan Vologdan alueelle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kepsu, Saulo: Inkerin pogostat, s. 510. Helsinki: Kotus, 2020. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Lempaalan asutuksesta. Inkeri, 23.05.1914, nro 38C, s. 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ von Köppen, Peter: Selenija, obitajemye izhorami... dlib.rsl.ru. St.-Petersburg, 1854.
- ↑ von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements digi.kansalliskirjasto.fi. St.-Petersburg, 1867.
- ↑ SKVR-tietokanta – kalevalaisten runojen verkkopalvelu skvr.fi.
- ↑ Lempaala. Inkeri, 12.08.1916, nro 51, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926-1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.