Lyhytkuonodelfiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyhytkuonodelfiini
Frazer´s dolphin group.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Delfiinit Delphinidae
Suku: Sarawakindelfiinit[2]
Lagenodelphis
Fraser, 1956
Laji: hosei
Kaksiosainen nimi

Lagenodelphis hosei
Fraser, 1956

Lyhytkuonodelfiinin levinneisyys
Lyhytkuonodelfiinin levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lyhytkuonodelfiini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lyhytkuonodelfiini Commonsissa

Lyhytkuonodelfiini[3] eli sarawakindelfiini[4] (Lagenodelphis hosei) on delfiinien heimoon kuuluva valaslaji. Se on sukunsa Lagenodelphis ainoa laji.[5] Lyhytkuonodelfiini tunnettiin pitkään vain yhden luurangon perusteella, joka löydettiin rannalta Sarawakista.[6] Luuranko lähetettiin Englantiin vuonna 1895[4] ja Francis Fraser kuvasi sen vuonna 1956. Lajin englanninkielinen nimi fraser's dolphin on annettu hänen mukaansa.[7] Luuranko oli noin 2,4 metriä pitkä ja sen kallossa oli sekä valkokuvedelfiinien (Lagenorhynchus) ja delfiinien (Delphinus) piirteitä.[4][6] Vuonna 1971 löydettiin tuntemattomia delfiinejä, jotka pari vuotta myöhemmin tunnistettiin lyhytkuonodelfiineiksi.[6]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytkuonodelfiini on aikuisena 2–2,6 metrin pituinen ja painaa 160–210 kiloa.[8] Lajilla on hyvin pienet sukupuolielimet.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää trooppisissa vesissä. Yksi maailman suurimmista lyhytkuonodelfiinipopulaatioista elää Filippiineillä. Lyhytkuonodelfiiniparvet uivat nopeasti ja delfiinit ovat pakkautuneet niihin tiheästi.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytkuonodelfiini syö lähinnä kaloja, kalmareita ja katkarapuja.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiszka, J. & Braulik, G.: Lagenodelphis hosei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 9.12.2018.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 8.12.2018.
  4. a b c Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 129. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4.
  5. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Lagenodelphis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 8.12.2018. (englanniksi)
  6. a b c Perrin, W. F. & Best, P. B. & Dawbin, W. H. & Balcomb, K. C. & Gambell, R. & Ross, G. J. B.: Rediscovery of Fraser's Dolphin Lagenodelphis hosei. Nature, 2.2.1973, 241. vsk, nro 5388, s. 345–350. Nature Publishing Group. doi:10.1038/241345a0. ISSN 1476-4687. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 8.12.2018. (englanniksi)
  7. Beolens, Bo & Watkins, Michael & Grayson, Michael: The Eponym Dictionary of Mammals, s. 142. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2009. ISBN 978-0-8018-9304-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.12.2018). (englanniksi)
  8. a b Fraser's Dolphin Voices in the Sea. Viitattu 8.12.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]