Luminoli
Luminoli | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C1=CC2=C(C(=C1)N)C(=O)NNC2=O |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C8H7N3O2 |
Moolimassa | 177,16 g/mol |
Sulamispiste | 319 °C |
Luminoli (5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni eli C8H7N3O2) on kemiallinen yhdiste, jolla saadaan aikaan kemiluminesenssi, eli luminesenssi-ilmiö, jossa se vapauttaa kirkkaan sinistä valoa. Reaktiossa valon lisäksi ei kuitenkaan vapaudu lämpöä.
Usein kemiluminesenssin aikaansaamiseksi käytetään vetyperoksidia (H2O2) ja jotain hydroksidia veteen liuenneena sekä katalyyttinä toimivaa metallia esimerkiksi rautaa. Katalyytin avulla vetyperoksidi hajotetaan hapeksi ja vedeksi. Katalyyttina saattaa toimia muun muassa veren hemoglobiinin sisältämä rauta ja bioluminesenssissä usein katalyyttinä toimivat erilaiset biologiset entsyymit.
Luminolin moolimassa on 177,16 g/mol, sulamispiste 319 °C ja CAS-numero 521-31-3.
Kemiluminesenssi luminolilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luminoli + H2O2 + OH- (+ katalyytti) → Virittynyt Dianioni (3-aminoftaaliatsiini) + O2 → 3-aminoftaaliatsiini + valoa + N2 + H2O (+ katalyytti)
Luminolin käyttötavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luminolia hyödynnetään muun muassa verijälkien löytämiseksi poliisitutkinnassa. Tässä kemiluminesenssissä katalyyttinä on veren hemoglobiinin sisältämä rauta. Valotikuissa käytetään useimmiten dibentsoyyliperoksidia (kauppanimi Cyalume), joka aiheuttaa vetyperoksidin kanssa kemiluminesenssin.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Terveysportti: Luminoli
- PubChem (englanniksi)